Parisuhteen ahaa-elämys

Tultiin just miehen kaa saunasta ja koin sellaisen valaistumishetken, kun juteltiin. Tässä pari viime kuukautta on ollut aika stressaavaa ka koetellut meidänkin auvoisaa suhdetta.



Tajusin just, että symbioosivaihe on nyt sitten ohitse - se kestikin kyllä keskivertoa kauemmin eli yli 5 vuotta. Oon alkanut kaivatakin jonkinlaista irtiottoa tästä "me vs. muut" - asetelmasta, joka on ollut vallalla.



En aiemmin tajunnut tätä, nyt tuntuu, että on aika seisoa omilla jaloillaan. Näen mieheni nyt siinä valossa, kun hän oikeasti on hyvine ja huonoine puolineen.



Kumpikin meistä on pyrkinyt liikaa myötäilemään toisen mielipidettä ja ottanut stressiä toisen puolesta, vaikka tietyt asiat täytyy käydä läpi yksin. Kaikessa ei voi turvautua puolisoon.



Ja sit se paras: nyt vasta oon kypsä ottamaan vastuuta muistakin kuin itsestäni! Samalla kun teen pesäeroa puolisoon, tajuan, että haluaisin tulla äidiksi ja kestän se riippuvuuden musta! Pakko ottaa vastuu itsestä ja vauvasta (jos sellainen tulee)