Jos ei halua olla jonkun kans tekemisissä, onko parempi sanoa se toiselle vai vaan feidata?
Mielipiteitä? Kokemuksia?
Kyseessä ihminen tai oikeastaan useampi ihminen, joiden kanssa tulee vaan paha olo. Ovat käyttäytyneet törkeästi, mutta eivät itse sitä koskaan tule myöntämään, eivätkä kykene keskustelemaan asioista.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Sanoo suoraan vaan niin ei tarvitse leikkiä arvausleikkejä eikä lukea ajatuksia.
Tietävät kyllä että välit eivät ole kunnossa. Mutta vaikka ovat kohdelleet väärin, kääntävät kaiken minun syyksi. Tiedän että en ole itse tehnyt mitään väärin, päinvastoin olen yrittänyt olla mahdollisimman sovinnollinen, mutta olen ottanut jo etäisyyttä.
Lähinnä mietin kun tämä asia vaivaa minua, koska se tuntuu tosi pahalta ja epäreilulta, että tulisiko minulle parempi olo jos ilmoittaisin asiasta suoraan. T. Ap
Enpä usko että sanot asiasta. Näitä aloituksia on tullut viime aikoina monia. Samaa jaaritusta vuodesta toiseen. Mitään ei tapahdu.
Feidaa vaan, voihan olla, että joskus on pakko olla tekemisissä ja silloin voit pitää kontaktin minimissä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko että sanot asiasta. Näitä aloituksia on tullut viime aikoina monia. Samaa jaaritusta vuodesta toiseen. Mitään ei tapahdu.
Tämä on kyllä ensimmäinen aloitukseni aiheesta ja olen taipumassa siihen suuntaan että jotain kyllä on pakko sanoa. Hieman on jo sellaista syyllistämistä tullut näiden ihmisten osalta välien rikkomisesta ja vihanpidosta, vaikka kysymys ei ole siitä, vaan siitä että en vain henkisesti jaksa olla näiden myrkyllisten ihmisten kanssa tekemisissä.
T. Ap
Kenkää kusiaisille. Ja suoraan naamalle.
Tuskin ne välittää kumminkaan päin. Kaikki ihmiset kuitenkin lähinnä välittää itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne välittää kumminkaan päin. Kaikki ihmiset kuitenkin lähinnä välittää itsestään.
Kyseessä on ihan lähisukua, jotka nyt jo loukkaantuneita siitä että en ole pitänyt yhteyttä samaan tapaan kuin ennen. Eli asia on käännetty niin, että minä olen se hankala ihminen ja käyttäydyn törkeästi heitä kohtaan ihan vaan siksi että olen ottanut etäisyyttä. T. Ap
Varmasti oikeasti se ja sama. Toisaalta jos joudut jossain sukukokouksissa vielä tapaamaan, niin sitten kannattaa antaa vaan olla.
Sun tilanteessa, ota etäisyyttä ja katso josko kuihtuisi kasaan itsekseen. Niinhän käy usein ihan tahattomastikin. Jos ei auta, niin laita viesti "oon pahoillani, mutta en koe saavani tästä ihmissuhteesta mitään". Tai joku valkoinen valhe, kasvoimme erilleen.
Vierailija kirjoitti:
Sun tilanteessa, ota etäisyyttä ja katso josko kuihtuisi kasaan itsekseen. Niinhän käy usein ihan tahattomastikin. Jos ei auta, niin laita viesti "oon pahoillani, mutta en koe saavani tästä ihmissuhteesta mitään". Tai joku valkoinen valhe, kasvoimme erilleen.
Oletatko aina vain saavasi jotain ihmissuhteistasi?
Eikös feidaaminen ole trendikästä?
Ei kannata sanoa syytä, jos jo ennakkoon tiedät että vastapuoli ei kuuntele tai halua ymmärtää.
Mulla on hirveät vanhemmat, väkivaltaiset, tahallaan loukkaavat, alistavat ja phansuovat, ja jouduin feidaamaan välit poikki. Monta kertaa yritin puhua asiasta, turhaan. Aina mun sanoma mitätöitiin ja sanomiseni k0stettiim hyökkäämällä mun kimppuun joko sanallisesti tai konkreettisesti. Olen siis narsistiperheen syntipukki eikä mulla ole ollut koskaan ns ihmisoikeuksia lapsuusperheessäni.
Nyt vuosia ollut välit poikki. Haukkuvat mua selän takana ja valehtelevat tutuille minusta uskomatonta pazkaa. Mutta tiedän 100-% tehneeni oikean päätöksen.
Ap, saatat satuttaa vain itseäsi jos alat selittelemään. Luonnevikaisiin toimii vain feidaus.
Tosiaan sekopäille ei auta selittely. Vaikka miten selittäisit, sinut leimataan yksin syylliseksi. Olet syypää kaikkeen ja sinut leimataan vaikeaksi, hulluksi, ilkeäksi (vaikka taustalla olisi se että nämä sukulaiset ovat ikänsä kiusanneet ja ilkeilleet sinulle).
Nää on mielenkiintoisia kuvioita välillä. Itsellä myös vanhemmat koko ikänsä alistaneet, uhkailleet, kiristäneet, syyllistäneet. Siis mitään kivaa käytöstä tai arvostusta tai välittämistä en ole vanhemmiltani saanut koskaan. Sitä saa vain nuorempi sisarus jota vanhemmat paapoo.
On ollut pieni järkytys että se nuorempi sisarus oppi saman asenteen vanhemmilta minua kohtaan. Nyt se sisaruskin tiuskii, äyskii, haukkuu minua ja loukkaa minua. Se on ikäänkuin oppinut että niin mua kuuluu kohdella ja niin mua saa kohdella - eikä se näe tässä mitään outoa kun on oppinut sen suoraan vanhemmilta.
Tsemppiä ap. Varsinkin lähisuvun kanssa elämä menee todella vaikeaksi jos siellä on ilkeiöijöitä, kiusaajia, alistajia tai vainoajia. Niiden kanssa ei voi puhua, sillä he ei toimi normaalisti eikä pysty ottamaan vastuuta teoistaan ja sanoistaan.
Jäi epäselväksi että oliko nää Apn vanhemmat? Vai appivanhemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne välittää kumminkaan päin. Kaikki ihmiset kuitenkin lähinnä välittää itsestään.
Kyseessä on ihan lähisukua, jotka nyt jo loukkaantuneita siitä että en ole pitänyt yhteyttä samaan tapaan kuin ennen. Eli asia on käännetty niin, että minä olen se hankala ihminen ja käyttäydyn törkeästi heitä kohtaan ihan vaan siksi että olen ottanut etäisyyttä. T. Ap
Sukua et voi vaihtaa.Mutta mikään laki ei sinua pakoita olla suvun kanssa tekemisisä, vaikka kysessä olisi lähisuku..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne välittää kumminkaan päin. Kaikki ihmiset kuitenkin lähinnä välittää itsestään.
Kyseessä on ihan lähisukua, jotka nyt jo loukkaantuneita siitä että en ole pitänyt yhteyttä samaan tapaan kuin ennen. Eli asia on käännetty niin, että minä olen se hankala ihminen ja käyttäydyn törkeästi heitä kohtaan ihan vaan siksi että olen ottanut etäisyyttä. T. Ap
Sukua et voi vaihtaa.Mutta mikään laki ei sinua pakoita olla suvun kanssa tekemisisä, vaikka kysessä olisi lähisuku..
Tämä.
Mutta, totuuden nimissä sekin on hankalaa että ei ole tekemisissä. Mä en ole toksisiin vanhempiini yhteydessä ja saan kyllä kärsiä siitä. Mua ei kutsuta suvun juhliin (vanhemmat on valehdelleet minusta kaikkea uskomatonta, esim että uusi omakotitaloni on ostettu huumerahoilla - olen siis kunnollinen akateeminen työssäkäyvä enkä huumeisiin koskenut koskaan).
Tällaisissa tilanteissa tulee AINA se että iso osa ihmisistä valitsee puolen. Eli siis asettuu sen välirikkoon syyllisen osapuolen puolelle ja kääntyy sitä syytöntä vastaan. Menetät samalla sitten lapsuudenperheen, osan sukua ja osan yhteisiä tuttuja.
Silti tämä huono nykytilanne on parempi kuin se että joutui alistumaan huonoon kohteluun ja henkiseen väkivaltaan lapsuusperheen taholta.
Minä olen sanonut suoraan, ja jos ei mene perille, alkanut sitten ignoorata.
Sanoo suoraan vaan niin ei tarvitse leikkiä arvausleikkejä eikä lukea ajatuksia.