Aviomieheni on samaa mieltä exäni kanssa
Exäni, joka on henkisesti ja fyysisesti ollut väkivaltainen, on alkanut syyttää minua, että esikoiseni lähti opiskelemaan minusta kauas. Hän ei ole lapseni biologinen isä. Mutta olen kuulema niin kauhea, että ei ihmettele että lapseni lähti.
Mieheni tietää millainen exäni on, ja on olevinaan minun puolellani, mutta jos meille tulee riitaa jostain, hänkin alkaa huutamaan, miten jopa lapseni haki opiskelemaan kauas minusta, kun ei kestänyt mua.
Olen ite ollut iloinen lapseni puolesta, kunpääsi opiskelemaan paikkaan minne haki. Hänellä on oma asunto ja kaiken pitäisi olla hyvin. En ymmärrä miksi tämä nyt onkin sitten aivan hirveä asia, että nuori muuttaa kauemmas, kaupunkiin josta tykkää? Itsekin siellä joskus asunut ja viihtynyt.
Olen siis epäonnistunut äitinä, kun lapsi on ahkera opiskelija, ja haluaa asua omillaan?
Kommentit (11)
Eipä taida nykyinen miehesi olla paljoa entistä parempi.
Hän on löytänyt lyömäaseen, joka satuttaa. Riidoissa ihmiset tuppaa olemaan julmia.
No jo onpa outoa vetää riidassa esille tuommoinen asia.
Onko exälle tai miehelle epäselvää, mitä mieltä nuori itse on tekemästään elämänmuutoksesta? Hän siis itse on hyvillään ja onnellinen? Oletko itse täysin varma?
Vierailija kirjoitti:
Et ole epäonnistunut. Mies käyttää aseena noita sanoja riidassa. Ja se on epäreilua jo. Eikö voisi keskustella vaan, jos on joku vika jomman kumman mielestä jossain asiassa tai toisen piirteessä, ei kai se riitaa tarvitse joka kerta. Vai mies vaihtoon. Jos syytös ei ole totta, sen huomaa itsekin.
Meidän keskinäiset erimielisyydet eivät liity millään tavoin lapseeni, mutta tämän aiheen hän ottaa aina esille, miten lapseni halusi vain päästä minusta kauas, ja lähti siksi muualle opiskelemaan.
Haluaa siis vain pahoittaa mieleni.
En oikeastaan halua enää että hän saa tietää yhtään mitään, mitä exäni suoltaa minulle, koska en luota, että mieheni olisi täysin puolellani.
Niin paljon kun se entinen kusipää on lytännyt henkisesti, en tarvi toista jatkamaan lyttäämistä.
Mutta lapseni puolesta olen vain onnellinen, en suostu ajattelemaan että hänen opiskelupaikkaan muuttamisessa olisi jotain negatiivista.
Miksi olet tekemisissä exäsi kanssa? Miksi hän kommentoi lapsesi asioita jos ei ole lapsen isä?
Vierailija kirjoitti:
No jo onpa outoa vetää riidassa esille tuommoinen asia.
Onko exälle tai miehelle epäselvää, mitä mieltä nuori itse on tekemästään elämänmuutoksesta? Hän siis itse on hyvillään ja onnellinen? Oletko itse täysin varma?
Lapseni on jo pitkään suunnitellut opuskelupaikkaan muuttamista. Hänellä on siellä minun sukua, jotka pystyvät ja haluavat myös auttaa lastani, jos hän tarvii apua. Aivan yksin hän ei siis joudu olemaan.
Hän ei ole ikinä sanonut, että lähtisi siksi, että olisin niin huono äiti.
Tästä pienestä kylästä hän ei ole tykännyt, missä nyt asumme. Ja se on ollut yksi syy että haki pois.
Ei taida ne äijät olla mitään mukavia ihmisiä? Tuhannet nuoret muuttavat vuosittain jopa ulkomaille opiskelemaan, vaihtoon, au paireiksi ym enkä jaksa uskoa, että se johtuisi huonoista äideistä. Taitaa ennemminkin olla päinvastoin.
Itseasiassa se on hyvä merkki kun lapsi lähtee kauas. Moni jolla on kiintymysongelmia jää kotinurkkiinsa pyörimään pitkäksi aikaa koska ei ole terveellä tavalla kiintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo onpa outoa vetää riidassa esille tuommoinen asia.
Onko exälle tai miehelle epäselvää, mitä mieltä nuori itse on tekemästään elämänmuutoksesta? Hän siis itse on hyvillään ja onnellinen? Oletko itse täysin varma?Lapseni on jo pitkään suunnitellut opuskelupaikkaan muuttamista. Hänellä on siellä minun sukua, jotka pystyvät ja haluavat myös auttaa lastani, jos hän tarvii apua. Aivan yksin hän ei siis joudu olemaan.
Hän ei ole ikinä sanonut, että lähtisi siksi, että olisin niin huono äiti.Tästä pienestä kylästä hän ei ole tykännyt, missä nyt asumme. Ja se on ollut yksi syy että haki pois.
Ei sinun tarvitse millään tavalla perustella kellekään sitä, että lapsesi ei jäänyt tissiisi kiinni. Hän teki ihan terveen ja aikuisen ihmisen teon. Hänellä on hyvä itsetunto eikä kärsi mistään ahdistuksesta tai muustakaan mikä on hyvin erikoista koska on kasvanut näköjään aika haitallisessa ympäristössä. Ongelmana on nyt vain se, mistä sinulle saataisiin yhtä hyvä äiti kuin olet ollut omalle lapsellesi ja tajuaisit jättää nuo huonot miehet ja itsenäistyä sinäkin?
Et ole epäonnistunut. Mies käyttää aseena noita sanoja riidassa. Ja se on epäreilua jo. Eikö voisi keskustella vaan, jos on joku vika jomman kumman mielestä jossain asiassa tai toisen piirteessä, ei kai se riitaa tarvitse joka kerta. Vai mies vaihtoon. Jos syytös ei ole totta, sen huomaa itsekin.