Pitääkö kaikki vaatteet nimikoida päiväkotia varten?

nimiä laittanut kuin ulkovatteisiin, sadevaatteisiin, kenkiin ja joihinkin sisäpaitoihin. Luotan, että lapsemmekin jo osaavat jotain sanoa, jos sisävaatteet meinaavat sekaisin mennä.

Pk:n työntekijöillä on ihan riittävästi huomaamista muutenkin jo itse perustehtävässä. Nimikointi on pieni vaiva vanhemmille.

Vaikka lapsi itse tunnistaa vaatteensa ja osaa sanoa vääristä vaatteista ja vaikka henkilökuntakin oppii melko nopeasti tunnistamaan vaatteita, niin viereisen naulakkopaikan lapsen isä ei kyllä tunnista edes oman lapsensa vaatteita... Suurin osa hävinneistä vaatteista on juuri tällaisia tapauksia. Joku vanhempi ottaa vahingossa kasan vaatteita mukaan luullen niitä heidän vaatteikseen. Voi mennä pitkään ja jos koskaan ennen kuin asia selviää, kun kotona on kasapäin vaatteita. Ehkä kahdessakin kodissa, lisäksi mökillä ja mummolassa. Vaatteita ostetaan sitä vauhtia, ettei kukaan perheessä pysy perässä....



lto

nimiä laittanut kuin ulkovatteisiin, sadevaatteisiin, kenkiin ja joihinkin sisäpaitoihin. Luotan, että lapsemmekin jo osaavat jotain sanoa, jos sisävaatteet meinaavat sekaisin mennä.

MUTTA on ihan turha tulla sanomaan henkilökunnalle, että nyt on sellainen yksi sininen paita hävinnyt..Niitä sinisiä paitoja voi olla kymmenen samassa ryhmässä..

Eli ehdottomasti kannattaa laittaa nimet kaikkiin mahdollisiin vaatteisiin. Itse en ole omien lasten sukkia nimikoinut, muut kyllä. Mutta olenkin varautunut siihen, että jos sukat häiää, ostan uudet.. =)

Hyvä esimerkki on myös tämä..kerran hain lapsia pk:sta, ja halusin kurahousut mukaan kotiin viikonlopuksi. ne oli kuivauskaapissa ja avasin kaapin, josta löysin seitsemät samanlaiset punaiset Rukka-kurahousut...Onneksi oli nimi! Vastaavanlainen esimerkki löytyy Kuoman talvikengistä, tosin omalta työpaikalta. Olen siis pk:ssa töissä. =)

Hyvä vinkki on laittaa lapasiin ja villasukkiin nimi laastariteipillä, sellaista vaaleanruskea, jota saa apteekista rullana. Pysyy tois hyvin! Muuten nimikoin mustekynällä vaatteet. Ei tarvitse sen kummempaa. =D

Itse nimikoin kaikki vaatteet, vaikka tylsää ja työlästä onkin. Haluan arvostaa ja helpottaa lasteni hoitajien työtä ja auttaa oikeiden vaatteiden löytymisessä. Kiitosta on tullut nimenomaan sukkien ja käsineiden kohdalla; useimmat eivät jaksa nimikoida niitä, mutta juuri niitä pyörii eniten orpoina eteisessä.



Itse olen käyttänyt ommeltavia ja silitettäviä nimimerkkejä. Jonkun mainostamasta apteeksin teipistä luovuin, kun sitä tarttui joskus lapseni paljaaseen ihoon niin tiivisti, että repi ihonkin irti, kun lapsi oli omatoimisesti irrottanut sen. Saattoi toki olla jokin "maanantaiversio", mutta turhan tujua liimaa.

joten nimikoin lähinnä ulkovaatteet. Ja varsinkin hanskat, pipot, sukat, kumpparit, kuravaatteet jne.



Pienemmälle laitoin ihan tussilla pesulappuun nimet sisävaatteisiin ja myös alkkareihin ja sukkiksiinkin. Hänellä on tarhassa joka tapauksessa lähinnä esikoisen vanhoja sisävaatteita, joten ei niissä tosin niin suurta menetystäkään tule.

ehkä sukkia en nimikoisi... Päiväkodeissa on paljon myös sijaisia, jotka eivät tosiaan voi tietään kenen mikäkin vaate on. Kengissä on hyvä olla myös nimi. Harmittaa, kun omalla lapsella katosi juuri ostettu pusero. Olin unohtanut nimikoida ja todennäköisesti se vaihtui toisen pojan kanssa. Oma lapsi tuli kotiin vastaavanlaisessa, mutta kuluneessa puserossa. Toisen lapsen äiti, jonka lapsen kanssa epäilin puseron vaihtuneen ei myöntänyt, että vaate olisi tullut heille. Päiväkodistakaan sitä ei ole löytynyt. Ei voinut kuin syyttää itseään.

Meillä ainakin päiväkodilla on iso läjä koko ajan nimikoimattomia vaatteita. Osa on ihan uusia merkkivaatteita, eikä niille näytä omistajaa löytyvän. Joudumme heittämään osan vaeltelevista vaatteista roskiin ja osa menee pk:n omaan varavaate varastoon jos ei omistajaa löydy. Ei päiväkodissa voi kovin kauaa isoa vaateläjää valitettavsti säilöä, jos ei tiedetä kenen ne on.

vain 4 vaatetta kadonnut 4.ssä vuodessa 4:ssä päiväkodissa

kun toinen lapsi sanoi, että noi on mun sukat mummi on kutonut ne, pk täti oli vieressä ja katsoi minua kuin varasta, sanoin että voihan olla että sulla on samanlaiset, mutta nämä ovat meidän. Ne oli siitä sekavärilangasta kudotut, joten niitä ei kyllä erota toisistaan.

jonkun sosiaalitapausvanhemmat pöllivät ne muuten ja varmaan nimikoinnista huolimatta.