Sanokaa jotain sellaista mikä on ollut teille tosi vaikeaa ja vaatinut ison työn, mutta jonka koette jälkikäteen tuottaneen teille suuren tyydytyksen?
Joku iso ponnistus elämässä, josta kuitenkin jälkikäteen ajattelette, että oli ehdottomasti vaivan arvoista?
Ja rehellisiä vastauksia, kiitos!
Kommentit (7)
DI:n pahvit. Meinas mielenterveys mennä. Sen jälkeen on ollut helpompaa.
Käsityöihmisenä saan välillä ihmeellisiä inspiksiä, jotka on tosi työläitä. Mutta lopputulos aina palkitsee. Esim. kerran kulutin 100+ tuntia kirjaillessani verhoja, mutta upeat ovat! Muutenkin helppoa näin suoratoistoaikaan, kun voi laittaa jonkun höttöohjelman pyörimään ja samalla kädet käy.
Olen parantanut traumoja, addiktioita, mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriön. Vaati niin paljon henkistä repimistä, että jossain kohtaa luulin tulevani vielä enemmän hulluksi. Nyt täysin päihteettömänä, ilman lääkkeitä ja kaikki hyvin.
Pillun vonkaaminen ja lopulta saaminen palkanlaskennan Irmalta firman pikkujouluissa 1988
Ironmanin suorittaminen Lahdessa, eli triathlonin puolimatkan läpäiseminen hyvään aikaan. Reilu kaksi vuotta treenejä valmentajan kanssa se vaati, mutta oli sen arvoista.