Suvun juhlissa töihin nakitus. Mulle riittää, ei enää. Kertokaa rohkaisutarinoita te jotka vihdoin olette kieltäytyneet
Miehen suku harrastaa tätä. Aion seuraavissa juhlissa kieltäytyä ns kunniasta. Kohtapuoliin on eräät häät ja jo on alettu esittämään kaikenlaisia kautta rantain-pyyntöjä (puhutaan että järjestelyssä/jälkisiivouksessa/tarjoiluissa yms pitää sitten kysyä joltain apua eli suoraan ei ole vielä pyydetty avuksi mutta kohta se päivä tulee, kokemuksesta tiedän). Kokemukseni edellisistäkin juhlista oli kyökin puolelta tiskaajana, siellä mekossa ja korkkareissa tiskasin kahvikuppeja illan ettei pääse loppumaan kun arvokkaammat vieraat siellä salin puolella hörppivät.
Juu kyllä, olen täysi lapanen kun olen tähän suostunut tiedän sen itsekin sitä ei tarvitse sanoa. Puolustuksena sanottakoon että tulin sukuun aika nuorena ja miellyttämisen halu oli kova ja muutenkin on aina vaikea sanoa ihmisille ei ihan näin keski-ikäisenäkin vielä. Aina se vaan lipsahti siihen että olin auttamassa. Nyt kuitenkin haluan ryhdistäytyä, pitää puoliani ja kerrankin nauttia juhlista VIERAANA ei palvelusväkenä.
Eihän he ilkeyttään pyydä, ovat vaan vuosien varrella niin tottuneet että kyllähän se X taas auttaa, että eivät ehkä edes ajattele asiaa. Nyt minusta on aika että kerrankin ajattelisivat, eivätkä ota asiaa itsestäänselvyytenä.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tilanne on se, ettei teillä ole kovinkaan paljon juhlia ja sen vuoksi vastavuoroisuus ei toimi? Meillä tehdään paljon talkoohommina, mutta se koskee kaikkien juhlia. Useimmiten silti juhlien järjestäjän omat lapset ja/tai vanhemmat - iästä riippuan - kuuluvat "nakitettuihin". Ei heidän puolisonsa eikä muut sukulaiset.
En kyllä tiedä, miten saisit tuon muutettua. Ehkä valittamalla selkäsärkyä tms?
Mulla tosiaan pieni suku. Viimeisimmät ns juhlat oli isäni hautajaiset jossa kaikki hoiti pitopalvelu eikä miehen puolelta osallistuttukaan muuta kuin adressein, tietty miestä lukuunottamatta.
Kyllä ajattelin ihan suoraan sanoa että nyt tällä kertaa en aio olla osallisena järjestelyissä/siivouksessa tms enkä sen kummemmin selitellä että miksi ei. Tuntuu vaan niin kamalalta sanoa ei, ihan oikeasti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, ennen seuraavaa provoa, opettele hemmetti soikoon yhdyssanat kirjoittamaan oikein.
Häpeä!
Noin tollo ihminen joutaakin keittiöön. Anoppisi haluaa piilottaa sinut, ettet nolaa tyhmyydelläsi koko sukua.
Siinäpä se tuli, totuus!
👊🏻😄
No, tiskaako miehesi niissä juhlissa? Jos ei, seuraavan kerran kun kysyvät, sano, että olit joskus aiemmin, nyt on Pekan vuoro, kysykääpä Pekkaa.
Sanot: "En tiskaa, kun tiskasin viimeksi koko juhlien ajan."
Sitten ne ovat hetken vihaisia.
Se ei ole vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
No, tiskaako miehesi niissä juhlissa? Jos ei, seuraavan kerran kun kysyvät, sano, että olit joskus aiemmin, nyt on Pekan vuoro, kysykääpä Pekkaa.
Kyllä se on ollut apuna, erilaisissa jutuissa tosin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sanot: "En tiskaa, kun tiskasin viimeksi koko juhlien ajan."
Sitten ne ovat hetken vihaisia.
Se ei ole vaarallista.
Näinhän se pitää sanoa. Ap
En ole koskaan törmännyt moiseen käytäntöön, meillä ei ikinä sukulaiset ole apulaisina juhlissa. Varsinais-Suomessa otetaan pitopalvelu, jos emöntä ei itse ehdi.
En tiedä onko toi joku maalais-juttu, koska ei täällä kaupungissa noin toimita. En tunne ketään, joka passaisi sukulaisten juhlissa. Outoa käytöstä.
Voi olla provo,mutta on totta. Itse nuorempana leivoin veljeni lasten juhliin karjalanpiirakat, pullat yms, sitten juhlissa tiskasin astioita ja järjestelin tarjoilua aamusta iltaan, ja ennen vieraiden tuloa imuroin ja järjestelin. Ja lahjat annoin rahana, kuten toivottiin. Lisäksi hoidin ko lapsia paljon.
Mitäpä sain kiitokseksi? Veljeni lapsi ei edes soita tai käy kylässä, kun käy kotikaupungissani. Minua ei kutsuttu hänen lapsensa ristiäisiin.
Lopetin menemästä juhliin. Onneksi viimeisin lapsi kirjoitti. Pakollisen lahjan annoin rahana, mutta en saanut edes tekstiviestiä kiitokseksi rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla provo,mutta on totta. Itse nuorempana leivoin veljeni lasten juhliin karjalanpiirakat, pullat yms, sitten juhlissa tiskasin astioita ja järjestelin tarjoilua aamusta iltaan, ja ennen vieraiden tuloa imuroin ja järjestelin. Ja lahjat annoin rahana, kuten toivottiin. Lisäksi hoidin ko lapsia paljon.
Mitäpä sain kiitokseksi? Veljeni lapsi ei edes soita tai käy kylässä, kun käy kotikaupungissani. Minua ei kutsuttu hänen lapsensa ristiäisiin.
Lopetin menemästä juhliin. Onneksi viimeisin lapsi kirjoitti. Pakollisen lahjan annoin rahana, mutta en saanut edes tekstiviestiä kiitokseksi rahasta.
Moni täällä näköjään huutaa provoa, ja sille en voi mitään, enkä voi sen kummemmin millään todistaa että tällaista tosiaan tapahtuu. Ap
Jos mieheni suku minua kohtaan käyttäytyisi noin, mieheni kyllä tyrmäisi pyynnöt heti.
Herrasiunaa, minkälainen tollosuku miehelläsi on?
Oletteko te jotain alempaa luokkaa, persuja tai jotain sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Älä hölise paskaa ap.
Hyvin harvoin niitä suuria sukujuhlia.
Juhliin auttajat kysytään aina jo etukäteenKetään ei poimita suoraan juhlista, köksähommiin.
Tämä sama trolli on ollut täällä jo kymmeniä kertoja.
En käsitä miksi joka aina tekee siitä uuden aloituksen.
Ja eihän palstalaiset edes yleensä käy missään juhlissa.
Eivät koskaan, kun juhlissa on niin tylsää, tai rankkaa jutella ihmisten ja kun koko on muutenkin niin täytttä paskaa, sekä omalta että miehen puolelta.Joten täys typerää kälätystä ap:lta.
No kerroinhan aloituksessa että on jo kautta rantain annettu tiedonanto että kohta tarvitaan apua ja kohta se varsinainen pyyntökin tulee. En ole väittänyt että suoraan juhlista on nakitettu keittiöön. Jos viittaat tuohon tiskausta mekossa ja korkkareissa-kohtaan, niin miten mielestäsi minun olisi pitänyt niihin juhliin pukeutua, mustat suorat housut ja valkoinen paitapusero + terveyssandaalit tarjoilijatyyliin? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla provo,mutta on totta. Itse nuorempana leivoin veljeni lasten juhliin karjalanpiirakat, pullat yms, sitten juhlissa tiskasin astioita ja järjestelin tarjoilua aamusta iltaan, ja ennen vieraiden tuloa imuroin ja järjestelin. Ja lahjat annoin rahana, kuten toivottiin. Lisäksi hoidin ko lapsia paljon.
Mitäpä sain kiitokseksi? Veljeni lapsi ei edes soita tai käy kylässä, kun käy kotikaupungissani. Minua ei kutsuttu hänen lapsensa ristiäisiin.
Lopetin menemästä juhliin. Onneksi viimeisin lapsi kirjoitti. Pakollisen lahjan annoin rahana, mutta en saanut edes tekstiviestiä kiitokseksi rahasta.
Moni täällä näköjään huutaa provoa, ja sille en voi mitään, enkä voi sen kummemmin millään todistaa että tällaista tosiaan tapahtuu. Ap
Varmaan tapahtuukin teillä alemmissa yhteiskuntaluokissa, joissa ei käytöstapoja muutenkaan tunneta, eikä niistä välitetä.
Mieheni 50v sisko ei edes kysy, vaan oletti, että autan.
Enää en auta, lopetin sen.
Sukutapaamiseen en enää osallistunut ja joutui perumaan sen.
Hautajaistarjoilun järjesti itse mökille ja mieheni kysyi, että ketä ajattelit pyytää avuksi ja oletko kysynyt? Kysyi sitten toiselta sukulaiaselta, oli taas olettanut, että kyllä joku auttaa.
Eipä auttanut minua, kun olisin tarvinnut joskus aikaisemmin hetkeksi hautajaisissa 1v lapsen kanssa apua, kun ei malttanut istua paikallaan.
Täytyy vain opetella kieltäytymään liiallisista ilmaistöistä hymyillen mutta jämäkästi, muuten niille ei tule loppua. Helppoa se ei ole! Tottakai rakkaille ja läheisille tekee mielellään ja vastavuoroisuus toimii. Mutta tässä ei ole kyse siitä. Ottavat varmaan nokkiinsa, hetkeksi, mutta maailma ei lopu siihen.
A) Enköhän ole jo tiskannut ja siivonnut juhlissa ihan tarpeeksi, nyt on jonkun muun vuoro.
B) Ai hitsi miten harmi - en pääse tulemaan. Mukavia juhlia!
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni suku minua kohtaan käyttäytyisi noin, mieheni kyllä tyrmäisi pyynnöt heti.
Herrasiunaa, minkälainen tollosuku miehelläsi on?
Oletteko te jotain alempaa luokkaa, persuja tai jotain sellaisia?
Mies pitää asiaa ihan luonnollisena. Vasta nyt hiljan ollaan puhuttu asiasta ja vaikutti että joku lamppu hänellekin syttyi päässä kun selitin tuota tilannetta omasta näkökulmastani. Hän itse inhoaa kaikkia juhlia ja ilomielin pysyttelee pois jossain sivummalla tekemässä jotain, kuin istuu kahvipöydässä seurustelemassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla provo,mutta on totta. Itse nuorempana leivoin veljeni lasten juhliin karjalanpiirakat, pullat yms, sitten juhlissa tiskasin astioita ja järjestelin tarjoilua aamusta iltaan, ja ennen vieraiden tuloa imuroin ja järjestelin. Ja lahjat annoin rahana, kuten toivottiin. Lisäksi hoidin ko lapsia paljon.
Mitäpä sain kiitokseksi? Veljeni lapsi ei edes soita tai käy kylässä, kun käy kotikaupungissani. Minua ei kutsuttu hänen lapsensa ristiäisiin.
Lopetin menemästä juhliin. Onneksi viimeisin lapsi kirjoitti. Pakollisen lahjan annoin rahana, mutta en saanut edes tekstiviestiä kiitokseksi rahasta.
Moni täällä näköjään huutaa provoa, ja sille en voi mitään, enkä voi sen kummemmin millään todistaa että tällaista tosiaan tapahtuu. Ap
Varmaan tapahtuukin teillä alemmissa yhteiskuntaluokissa, joissa ei käytöstapoja muutenkaan tunneta, eikä niistä välitetä.
Niin kai sitten. Kommenttisi taso ei kyllä imartele sinuakaan. Toivottavasti ainakin sait paremman mielen tölväisylläsi?
Ilmeisesti tilanne on se, ettei teillä ole kovinkaan paljon juhlia ja sen vuoksi vastavuoroisuus ei toimi? Meillä tehdään paljon talkoohommina, mutta se koskee kaikkien juhlia. Useimmiten silti juhlien järjestäjän omat lapset ja/tai vanhemmat - iästä riippuan - kuuluvat "nakitettuihin". Ei heidän puolisonsa eikä muut sukulaiset.
En kyllä tiedä, miten saisit tuon muutettua. Ehkä valittamalla selkäsärkyä tms?