Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eronneet tai yksinhuoltajat, jotka huolehditte lapsista pääosin yksin
03.08.2022 |
Tuntuuko teistä joskus vaikealta pitää lapsille ns. kuria. Tarkoitan sitä kun koko ajan pitäisi puuttua tekemisiin, ohjata oikeaan, viedä se mitä sanoo loppuun asti jne. Samalla on hoidettava kaikki muutkin asiat kuitenkin (siivota, laittaa ruokaa, opiskella, tehdä töitä yms). Riippuu toki paljon lapsistakin, kuinka paljon tarvitsevat ohjaamista ja rajojen laittoa, meillä on toinen erityislapsi ja toinenkin kiikkuu siinä rajoilla, vaikka ei diagnooseja tms olekkaan. Isommalla myös teini-iän elkeitä/ alkeita ja vänkää välillä vastaan ihan älyttömästi.
Itselle tuntuu päivittäin niin raskaalta. Lapset tarvitsee todella paljon sitä ohjaamista jne. Jos teen jotain asiaa, joudun sen usein keskeyttämään lasten vuoksi. Kokoaikainen hälinä päällä, joka sekin kuormittaa. Nyt viime aikoina olen huomannut etten jaksa viedä asioita loppuun asti, en jaksa aina olla ohjaamassa ja sanoittamassa ja selvittämässä. Lopputuloksena lisää kaaosta. Lapset tappelee ja nahistelee keskenään tosi paljon. Kyse ei siis ole nyt siitä etten TIETÄISI miten asiat hoidetaan, vaan siitä että koen että EN JAKSA. Meillä kävi perhetyöntekijä, mutta en kokenut että se auttaisi omaa jaksamista mitenkään, kun toinen tavallaan vain "opettaa" miten pitää toimia, vaikka tiesin ne asiat, niin sit se oli vain sellaista että meillä oli ihminen 2 tuntia kyttäämässä että toimin koko ajan oikein. Huoh, kun enemmän kaipais just lastenvahtia, etenkin nyt kun molemmat on koulussa, niillä on lyhyet päivät. Että sais ladattua niitä akkuja, jotta jaksaisi taas toimia itse paremmin. Olisikin kaksi aikuista arjessa, mutta yksin on niin raskasta huolehtia aina kaikesta. Isällä ovat 1-2 yötä viikossa ja siellä on melko rajatonta.
Toki he ovat nyt olleet tässä 2 kk myös kotona kesälomilla, joka verottanut omaa jaksamista paljon, onneksi koulut alkaa pian.
Kommentit (4)
Älä sanoita liikaa. Hoida tilanne, riita poikki ja pukarit eri huoneisiin.
Jos rauhoittumisen jälkeen jatkuu sama, puhutaan enemmän. Asioista voi keskustella myös, kun on rauhallinen hetki, ollaanmatkalla johonkin tms.
Tiukka mutta ystävällinen EI. Lapset purnaavat, mutta arvostavat kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kahden kouluikäisen totaali-yh. En mä ole juurikaan mitään kuria koskaan pitänyt, meillä saa elää varsin vapaasti. Lähinnä toisen satuttaminen ja muu vaarallinen on kielletty, muuten rento meininki. Mutta mun lapset on aika helppoja varmaan perusluonteeltaan, he on sellaisia introverttejä pikkuälykköjä, nenä kiinni kirjassa tai tietokoneruudussa usein. Tytär oli pienempänä välillä aika vilkas ja pyrki kiusaamaan pikkuveljeään mutta ei tuotakaan onneksi kovin kauaa jatkunut, kun oppi 4-vuotiaana lukemaan löysi sitten kiinnostavampaa tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden kouluikäisen totaali-yh. En mä ole juurikaan mitään kuria koskaan pitänyt, meillä saa elää varsin vapaasti. Lähinnä toisen satuttaminen ja muu vaarallinen on kielletty, muuten rento meininki. Mutta mun lapset on aika helppoja varmaan perusluonteeltaan, he on sellaisia introverttejä pikkuälykköjä, nenä kiinni kirjassa tai tietokoneruudussa usein. Tytär oli pienempänä välillä aika vilkas ja pyrki kiusaamaan pikkuveljeään mutta ei tuotakaan onneksi kovin kauaa jatkunut, kun oppi 4-vuotiaana lukemaan löysi sitten kiinnostavampaa tehtävää.
Joo varmaan luonteistakin kiinni. Meillä kumpikaan ei ole mikään rauhallinen kirjatoukka, olisikin.
Ruudun edessä toki olisivat hiljaa, mutta sitä joudun paljon rajaamaan, etenkin erityiseltä koska koukuttuu niin paljon herkemmin ehkä kuin ns. normilapsi.
ap
Alue: Aihe vapaa
Jos naapurin yh: n lapsi soittaa liikaa meidän ovikelloa niin teen lasun. Jos päästät lapsen ulos moneksi tunniksi niin kysy mitä se tekee siellä ja sano ettei toisten ovikelloja saa koko ajan soitella.