Oletko ollut kuolemanvaarassa?
Kommentit (11)
Olen mutten itse tiedä siitä mitään. Olin kohdunpoistoleikkauksessa alakautta ja oli tullut niin paha verenvuoto että leikkauksen aikana oli jo miehelleni soitettu ja kerrottu vakavasta tilanteesta. Siitä heräsin, jonkun aikaa oli huimausta jälkeenpäin.
Onnettomuuden jälkeen 3 viikkoa teholla. Lääkärit olivat neuvotelleet mitä pitäisi amputoida, kun oli niin moni raaja tohjona. Eivät sitten poistaneet mitään, kun ei olisi paljoa jäänyt jäljelle, ja maksa kesti kuolleiden solujen tulvan. Minä opin kuitenkin kävelemään niillä jaloilla parissa vuodessa.
Useasti. Vetoan yksityisyyteeni ja en kerro minäkään.
Syntyjään suomalaiset uhkasivat ulkomaalaista ystävääni ja kun puolustin häntä, olimme molemmat hengenvaarassa joidenkin minuuttien ajan. Pääsimme karkuun ja turvaan.
Vierailija kirjoitti:
Sairastin koronan. Yksi päivä oli kuumetta ja kurkkukipua. Varmaa kuolemaa povattiin. Ja kun en kuollutkaan niin nyt kuulemma kuolen seuraavalla kerralla, jos en ota vanhentuneita rokotteita. Aion silti ottaa sen riskin ja olla ottamatta piikkejä, mutta tämä ei palstan rokoteraivoajille sovi.
-rokottamaton
nauroin, kiitos tästä.
Tipuin noin kymmenen metrin korkeudesta betoniin. Olin silloin 13 vuotias. Nyt olen 43 vuotias.
Muistan vain sen kun kaikki oli kuin hidastettua sen jälkeen kun horjahdin reunan ohi. Muistan myös sen kun ilmat kirjaimellisesti meni keuhkoista pihalle enkä pystyny enää hengittämään. Sekä muistan kun silmissä näkyi vain tähtisadetikku-tyylisiä räiskähdyksiä, valon välähdyksiä mustan keskellä.
Siitä eteenpäin en muuta muistakaan. Heräsin sairaalasta letkuista muutamaa päivää myöhemmin.
Olen kuitenkin toipunut täysin. Kuitenkin, muistan tuon kaiken hyvin yksityiskohtaisesti vielä tänäkin päivänä. Ihan kuin se olisi tapahtunut eilen.
Hengenvaarassa monen eri syyn takia jotka kaikki johtuvat toisista.
Mutta vastaus kysymykseen niin oon meinannut tukehtua omaan oksennukseeni ja oli sekunneista kiinni. Kurkku tuli sitten tosi kipeeksi siitä että joutui sitä kakomaan että ei tukehdu.
Auton ulosajossa, luulin, että osuu kylki edellä pylvääseen(valopylväät olivat umpipuuta silloin).
Meni hiuksenhienosti ohi, auto pyöri muutamia kertoja ympäri joutomaalla.
Iskin jään sisässä olleeseen sähköroikkaan rautakangella.
Pääsulake paloi.
Korjaamani työkone kaatui päälleni, sattumalta olin kohdassa, johon jäi tyhjää tilaa.
Hirvimetsällä ajomiehenä olin hetken passimiehen ristikossa.
Silloin käytetty tummanpunainen väri märkänä meni kovin mustaksi, siksi se on vaihdettu oranssiin signaaliväriin.
Sektiossa verta vuosi liikaa. Ehdotin, että poistavat kohdun, ei käynyt. Paikkasivat.
Hb oli toipumisvaiheessa 81, eivät vissiin edes viittineet mitata aikaisemmin.