Anoppi toi repun lapselle
Kuulemma sellainen jota lapsi oli hänelle kesälomalla näyttänyt.
Niin halpa ja huonolaatuinen, meillä käytetään vain merkkituotteita. Kai pidetään " varareppuna" ja vaivihkaa heitän roskikseen.
Kommentit (20)
Mitä anoppi sanoi sinusta kun lapsensa toi sinit näytille?
Minusta koulureppujen ostaminen on just sellaista mikä ylittää rajat. Kuuluu vanhemmalle, kuten ensikengät jne.
Vierailija kirjoitti:
Mitä anoppi sanoi sinusta kun lapsensa toi sinit näytille?
Onpa poika löytänyt kauniin ja tyylikkään ja hyväpalkkaisen naisen varakkaasta suvusta.
Miksette jo ole ostaneet reppua itse?
Anopeille ei koskaan käy että ostaisivat vaikka sukkia, kalsareita, t-paitoja jne tarpeellista. Pitää saada ostaa se "näkyvin" juttu kuten koulureppu tai ulkovaatteet. Muistan omasta lapsuudesta miten tärkeää oli kun mentiin äidin kanssa reppuostoksille, kun meille ei todellakaan ostettu koko ajan kaikkea turhuutta. Olisin ollut pettynyt jos mummo olisi tuonut repun.
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
Tai sitten se mummeli jyrää oman näkökantansa väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä anoppi sanoi sinusta kun lapsensa toi sinit näytille?
Onpa poika löytänyt kauniin ja tyylikkään ja hyväpalkkaisen naisen varakkaasta suvusta.
Miniäni on juuri tuollainen. En silti sanonut mitään tuon kaltaista miniälle enkä kenellekään muulle. Kymmeniä vuosia ystävättärenä ollut totesi minulle, että ehkä kahdesta hankalasta vanhemnasta voi tulla kiva tyttö ja minä sanoin, että itselleen on valinnut. Lisäsin vielä, että eipä me tiedetä pojan käytöstä parisuhteessa.
Reppu on sellainen, että lapsen pitäisi saada valita se itse sovittamalla. Jo pienikin ero tekee siirä mukavan tai veemäisen käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Koululainen käyttää sitä reppua joka päivä, säässä kuin säässä ja se on usein jo pienellä todella painava.
Siksi haluan itse olla ostamassa sitä, katsoa että se varmasti istuu ja varmasti pitää vettä jne.
Meillä mummo on viehtynyt halpoihin ja hankaliin vaatteisiin, kenkiin ja varusteisiin, joilla ei arjessa tee sitten yhtään mitään.
t. äiti
Laatu on hyvä asia. Itsekin ostan hyvälaatuisia tuotteita. Vanhempien opettama ja painottama laadun ja merkin tärkeys ei kuitenkaan pienen lapsen kohdalla johda aina toivottuun lopputulokseen. Siinä voi käydä hyvin tai sitten ei. Koulussa kiusaaminen on yleistä. Ja silmätikuksi joutuu usein se, kenellä ei ole merkkivaatteita, merkkireppuja tai kalliita älypuhelimia.
No onpa taas ongelma.
Mikään ei estä äityliiniä ostamasta sopivaa koulureppua, vaikka anoppi onkin yhden ostanut. Kyllä tääkin äiti jossain kohtaa varmaan huomaa, että reppuja ruvetaan tarvitsemaan: koulureppu, uimareppu, harrastusreppu, kyläilyreppu.
Onnea kaikille koulunsa aloittaville. Ja niiden äidit, rauhoittakaa itsenne, ja käyttäkää se rähjäämisenergia siihen, että opetatte lapselle liikennesäännöt ja turvallisen koulutien, ja teette nyt jo säästösuunnitelmat suksien, luistnten, polkupyörien yms hankintaa varten.
Vierailija kirjoitti:
No onpa taas ongelma.
Mikään ei estä äityliiniä ostamasta sopivaa koulureppua, vaikka anoppi onkin yhden ostanut. Kyllä tääkin äiti jossain kohtaa varmaan huomaa, että reppuja ruvetaan tarvitsemaan: koulureppu, uimareppu, harrastusreppu, kyläilyreppu.
Onnea kaikille koulunsa aloittaville. Ja niiden äidit, rauhoittakaa itsenne, ja käyttäkää se rähjäämisenergia siihen, että opetatte lapselle liikennesäännöt ja turvallisen koulutien, ja teette nyt jo säästösuunnitelmat suksien, luistnten, polkupyörien yms hankintaa varten.
Miksi nurkkiin pitää ottaa pyörimään tarpeetonta tavaraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Minä olen isoäiti, mutta opetan tutkimaan saumat, materiaalit ja niiden ympäristövaikutukset, miettimään tuotteen elinkaarta, vaatteen monikäyttöisyyttä, näyttänyt, miten lasken omista vaatteistani käyttöhinnan per käyttökerta jne. Valitsimme lapsenlapsen kanssa yhdessä synttärilahjan sedälle ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, etten pidä näkyvistä logoista, mutta ehkä se nyt boxereiden kuminauhassa voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Minä olen isoäiti, mutta opetan tutkimaan saumat, materiaalit ja niiden ympäristövaikutukset, miettimään tuotteen elinkaarta, vaatteen monikäyttöisyyttä, näyttänyt, miten lasken omista vaatteistani käyttöhinnan per käyttökerta jne. Valitsimme lapsenlapsen kanssa yhdessä synttärilahjan sedälle ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, etten pidä näkyvistä logoista, mutta ehkä se nyt boxereiden kuminauhassa voi olla.
Se äiti tietää jo mikä merkki lapsella toimii.
Meillä oli Ticketin reput. Olivat kestäviä, sopivan kokoisia, niissä oli tarvittavat lokerot ja rinnan päälle sai lukittavan hihnan jolloin pieni jaksoi kantaa reppuaan paremmin.
Ulkovaatteisiin oli valikoitunut sopivin merkki, samaten kenkiin.
Miksi mummon pitää keksiä pyörä uudestaan vain kodka haluaa astua äidin varpaille?
P.s myös alushousuissa on eroa ja se se vasta rasittavaa pnkin jos ne ei istu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Minä olen isoäiti, mutta opetan tutkimaan saumat, materiaalit ja niiden ympäristövaikutukset, miettimään tuotteen elinkaarta, vaatteen monikäyttöisyyttä, näyttänyt, miten lasken omista vaatteistani käyttöhinnan per käyttökerta jne. Valitsimme lapsenlapsen kanssa yhdessä synttärilahjan sedälle ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, etten pidä näkyvistä logoista, mutta ehkä se nyt boxereiden kuminauhassa voi olla.
Se äiti tietää jo mikä merkki lapsella toimii.
Meillä oli Ticketin reput. Olivat kestäviä, sopivan kokoisia, niissä oli tarvittavat lokerot ja rinnan päälle sai lukittavan hihnan jolloin pieni jaksoi kantaa reppuaan paremmin.
Ulkovaatteisiin oli valikoitunut sopivin merkki, samaten kenkiin.
Miksi mummon pitää keksiä pyörä uudestaan vain kodka haluaa astua äidin varpaille?
P.s myös alushousuissa on eroa ja se se vasta rasittavaa pnkin jos ne ei istu.
Lapsenlapsille en osta mitään, mutta osa lähtee mielellän ostoksilleni mukaan. Kun etsimme minulle mustaa t-paitaa, tutkimme materiaalilaput, puhuimme esim. viskoosin ympäristövaikutuksista, yhden paidan saumat eivät kelvanneet jne.
Tuota lahjaa ostaessanikin tiesin ettei lasten setä pidä näkyvistä logoista kuten en itsekään ja jos aikuinen mies ei pidä saamastaan lahjasta, ei hän sitä myöskään käytä.
En ymmärrä miten jutteleminen lapsenlapsen kanssa ostoksilla on äidin varpaille astumista. Esim. viime perjantaina tapasin vanhemmat kaupungilla( emme asu samalla paikkakunnalla) ja he kysyivät, että käynkö moikkaamassa heidän poikaansa. Kello oli jo paljon ja olin menossa vielä syömään ja Cittariin, he ehdottivat että otan pojan mukaan - olisiko minun pitänyt olla hiljaa koko ajan etten vain astu äidin varpaille. Ruokani kanssa tullut juoma oli väärä ja puhuimme valittamisesta, nyt olen tehnyt kai etikettivirheen. Mietin muuten
syödessämme, että kuinkahan moni murkku lähtee isoäidin kanssa syömään pe-iltana.
Jos näen teini-ikäistä maksimillaan kerran kuussa kertomalla omista mielipiteistäni, pilaan käsityksesi mukaan vanhempien vuosien työn. Isovanhempien pätevyyttä pitää ihailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Minä olen isoäiti, mutta opetan tutkimaan saumat, materiaalit ja niiden ympäristövaikutukset, miettimään tuotteen elinkaarta, vaatteen monikäyttöisyyttä, näyttänyt, miten lasken omista vaatteistani käyttöhinnan per käyttökerta jne. Valitsimme lapsenlapsen kanssa yhdessä synttärilahjan sedälle ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, etten pidä näkyvistä logoista, mutta ehkä se nyt boxereiden kuminauhassa voi olla.
Se äiti tietää jo mikä merkki lapsella toimii.
Meillä oli Ticketin reput. Olivat kestäviä, sopivan kokoisia, niissä oli tarvittavat lokerot ja rinnan päälle sai lukittavan hihnan jolloin pieni jaksoi kantaa reppuaan paremmin.
Ulkovaatteisiin oli valikoitunut sopivin merkki, samaten kenkiin.
Miksi mummon pitää keksiä pyörä uudestaan vain kodka haluaa astua äidin varpaille?
P.s myös alushousuissa on eroa ja se se vasta rasittavaa pnkin jos ne ei istu.
Lapsenlapsille en osta mitään, mutta osa lähtee mielellän ostoksilleni mukaan. Kun etsimme minulle mustaa t-paitaa, tutkimme materiaalilaput, puhuimme esim. viskoosin ympäristövaikutuksista, yhden paidan saumat eivät kelvanneet jne.
Tuota lahjaa ostaessanikin tiesin ettei lasten setä pidä näkyvistä logoista kuten en itsekään ja jos aikuinen mies ei pidä saamastaan lahjasta, ei hän sitä myöskään käytä.
En ymmärrä miten jutteleminen lapsenlapsen kanssa ostoksilla on äidin varpaille astumista. Esim. viime perjantaina tapasin vanhemmat kaupungilla( emme asu samalla paikkakunnalla) ja he kysyivät, että käynkö moikkaamassa heidän poikaansa. Kello oli jo paljon ja olin menossa vielä syömään ja Cittariin, he ehdottivat että otan pojan mukaan - olisiko minun pitänyt olla hiljaa koko ajan etten vain astu äidin varpaille. Ruokani kanssa tullut juoma oli väärä ja puhuimme valittamisesta, nyt olen tehnyt kai etikettivirheen. Mietin muuten
syödessämme, että kuinkahan moni murkku lähtee isoäidin kanssa syömään pe-iltana.
Jos näen teini-ikäistä maksimillaan kerran kuussa kertomalla omista mielipiteistäni, pilaan käsityksesi mukaan vanhempien vuosien työn. Isovanhempien pätevyyttä pitää ihailla.
Miksi sinun pitää luennoida sille lapsenlapselle?
Kuvitteletko sinä ettei ko asiaa jauheta kotona ja koulussa muuten?
Paasaatko sinä ystävättärellesi samalla tavalla? Jos et niin miksi ajattelit että sukulaisella ei ole samoja rajoja?
Vierailija kirjoitti:
No onpa taas ongelma.
Mikään ei estä äityliiniä ostamasta sopivaa koulureppua, vaikka anoppi onkin yhden ostanut. Kyllä tääkin äiti jossain kohtaa varmaan huomaa, että reppuja ruvetaan tarvitsemaan: koulureppu, uimareppu, harrastusreppu, kyläilyreppu.
Onnea kaikille koulunsa aloittaville. Ja niiden äidit, rauhoittakaa itsenne, ja käyttäkää se rähjäämisenergia siihen, että opetatte lapselle liikennesäännöt ja turvallisen koulutien, ja teette nyt jo säästösuunnitelmat suksien, luistnten, polkupyörien yms hankintaa varten.
Pitäisi olla ostamasta tarpeetonta. Ja valita reppu niin että sillä hoitaa monta asiaa vuosia.
https://www.kaleva.fi/poistotekstiilin-keraykseen-on-tullut-jopa-taysin…
Tuo oli oikeesti surullista luettavaa, taitaa olla niitä mummojen tuomisia kun ei ole käyttöön kelvannut....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kouluikäiset lapset ovat saaneet valita itse reppunsa. Lapsi on ilmeisesti kyseistä reppua toivonut ja saanut sen. Minkä ikäinen lapsi on? Teinejä ja esiteinejä ei vanhemman mielipiteet repuista edes kiinnosta.
9- vuotias. Mutta yritän opettaa lapsia hyvälaatuisiin merkkituotteisiin.
Minä olen isoäiti, mutta opetan tutkimaan saumat, materiaalit ja niiden ympäristövaikutukset, miettimään tuotteen elinkaarta, vaatteen monikäyttöisyyttä, näyttänyt, miten lasken omista vaatteistani käyttöhinnan per käyttökerta jne. Valitsimme lapsenlapsen kanssa yhdessä synttärilahjan sedälle ja siinä yhteydessä keskustelimme siitä, etten pidä näkyvistä logoista, mutta ehkä se nyt boxereiden kuminauhassa voi olla.
Se äiti tietää jo mikä merkki lapsella toimii.
Meillä oli Ticketin reput. Olivat kestäviä, sopivan kokoisia, niissä oli tarvittavat lokerot ja rinnan päälle sai lukittavan hihnan jolloin pieni jaksoi kantaa reppuaan paremmin.
Ulkovaatteisiin oli valikoitunut sopivin merkki, samaten kenkiin.
Miksi mummon pitää keksiä pyörä uudestaan vain kodka haluaa astua äidin varpaille?
P.s myös alushousuissa on eroa ja se se vasta rasittavaa pnkin jos ne ei istu.
Lapsenlapsille en osta mitään, mutta osa lähtee mielellän ostoksilleni mukaan. Kun etsimme minulle mustaa t-paitaa, tutkimme materiaalilaput, puhuimme esim. viskoosin ympäristövaikutuksista, yhden paidan saumat eivät kelvanneet jne.
Tuota lahjaa ostaessanikin tiesin ettei lasten setä pidä näkyvistä logoista kuten en itsekään ja jos aikuinen mies ei pidä saamastaan lahjasta, ei hän sitä myöskään käytä.
En ymmärrä miten jutteleminen lapsenlapsen kanssa ostoksilla on äidin varpaille astumista. Esim. viime perjantaina tapasin vanhemmat kaupungilla( emme asu samalla paikkakunnalla) ja he kysyivät, että käynkö moikkaamassa heidän poikaansa. Kello oli jo paljon ja olin menossa vielä syömään ja Cittariin, he ehdottivat että otan pojan mukaan - olisiko minun pitänyt olla hiljaa koko ajan etten vain astu äidin varpaille. Ruokani kanssa tullut juoma oli väärä ja puhuimme valittamisesta, nyt olen tehnyt kai etikettivirheen. Mietin muuten
syödessämme, että kuinkahan moni murkku lähtee isoäidin kanssa syömään pe-iltana.
Jos näen teini-ikäistä maksimillaan kerran kuussa kertomalla omista mielipiteistäni, pilaan käsityksesi mukaan vanhempien vuosien työn. Isovanhempien pätevyyttä pitää ihailla.Miksi sinun pitää luennoida sille lapsenlapselle?
Kuvitteletko sinä ettei ko asiaa jauheta kotona ja koulussa muuten?
Paasaatko sinä ystävättärellesi samalla tavalla? Jos et niin miksi ajattelit että sukulaisella ei ole samoja rajoja?
Jos puheeni olisi paasamista, kuvitteletko, että poika olisi tullut syömään kanssani. Tai ehkä hän olisi tullut syömään, mutta jos hän ei viihtyisi, olisiko hän kierrellyt kanssani kaupassa.
Miksi sinä paasaat täällä rajattomuudesta, kun itse arvostelet kaikkia? Nimettömänä käyttäytymisen rajat kertovat paljon ihmisestä.
0/5