Oletko koskaan ollut työelämässä tässä tilanteessa?
Työtarjous toisaalta, melkein tuplaten paremmalla palkalla. Kerron asiasta pomolle. Pomo änkyttää jotain ja kyselee et onko mitään mitä he voisivat vielä tehdä asialle etten lähtisi. Tästä tuli aika päällikköfiilikset: teillä on viikko aikaa tehdä vastarjous. Tästä viikko eteenpäin: joo tota ei me voida tähän täysin vastata, tää on maksimit mitä voidaan tarjota (60% uudesta tarjouksesta). Noh päätös oli sillä helppo. Yleensä työnhakijat ovat hattu kourassa olevia, mutta kyllä nyt työnantajan edustajat esimiehineen nöyristelivät. Pari projektia meni vihkoon nyt tämän vuoksi mutta elämä on, pomoa näytti harmittavan.
Kommentit (9)
Itse olisin kertonut vasta hyväksyttyäni tarjouksen, irtisanoutuessani.
Miksi jäädä firmaan joka ei arvosta?
Joo, it-alan osaajana aika tavallista. Kerran teki silloinen työnantaja vielä paremman tarjouksen ja peruin työpaikan vaihdon.
Jep. Esimies tarvii hyvää työntekijää enemmän kuin hyvä työntekijä esimiestä. Näin se vaan menee..
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin kertonut vasta hyväksyttyäni tarjouksen, irtisanoutuessani.
Miksi jäädä firmaan joka ei arvosta?
Ei ole asia niin simppeli: mikään yritys ei mielellään maksa työntekijälle enempää kuin on pakko. Myös työntekijällä pitäisi tuntea oman työnsä arvo.
Homman jujuhan on tuo, että uusi firma saa kokemusta ja osaamista, ei tarvitse perehdyttää enempää kuin talon tavat, itse työ sujuu ilman perehdytystä. Edellisessä firmassa on oltu ehkä harjoittelijoina, opeteltu juttuja ja oppirahojakin maksettu. Työnantaja todennäköisesti laskee tämän vastatarjoukseen. Uudessa firmassa ei tarvitse.
TYökaverille kävi sama ja seuraavassa paikassa työsuhde purettiin koeajalla. Sitten olikin tyhjän päällä.
Aina tarvii varata aikaa perehtymiselle - ja se kestää yli koeajan. Siitä ei nyt vaan pääse yli.
Tuttuni tuli headhuntatutksi, sai paremman tarjouksen. Kertoi pomolle, joka lätki tiskiin sen verran seteleitä, että tuttuni jäi.