Mikä on palstan kanta tähän: vanhemmat pakottavat jälkeläisen ottamaan vastaan vanhoja huonekaluja. Ok vai ei?
Eli oletko sitä mieltä, että tietenkin jälkeläisen pitää kiitollisena ottaa vastaan vanhat huonekalut, kun vanhemmat ne ystävällisesti antavat ja ilmaiseksi saa?
Vai oletko sitä mieltä, että törkeää vanhemmilta yrittää heivata roskakalusteensa jälkeläiselle omien uusiensa tieltä, ja jälkeläisen pitää olla tässä asiassa tiukka eikä ottaa vanhoja kalusteita määräämään kotinsa sisustusta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja muistuttamaan vanhemmistaan kodissa, jonka pitäisi olla itsenäisyyden tyyssija?
Vai jotain muuta mieltä?
Kommentit (13)
Ei niitä voi pakottaa. Korkeintaan voivat jäkättää esim. opiskelijalle tai muuten vähävaraiselle, miten on tyhmää ettei ota vastaan, mutta ei niitä väkisin voi aikuisen ihmisen kotiin tuoda.
Itse en huolinut koskaan mitään vanhaa vanhemmilta, olin tarkka omasta tyylistä. Mieluummin vaikka vain vähän mutta laadukasta ja mun tyylistä. Veljeni koti taas on vieläkin sisustettu vanhemmilta saaduilla kalusteilla, vaikka hän on nelikymppinen ja hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Otat vanhat huonekalut vastaan jos haluat ne. Muussa tapauksessa et tietenkään ota.
Jotkut vanhemmat pomottavat lastaan vielä pitkälle aikuiseksi. Onpa niitäkin, jotka tuovat kalusteet aikuisen lapsen kotiin, vaikka tämä olisi sanonut, ettei niitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Otat vanhat huonekalut vastaan jos haluat ne. Muussa tapauksessa et tietenkään ota.
Ja varsinkin jos sekä haluat että tarvitset! Turhaa tavaraa ei kannata haalia.
Vierailija kirjoitti:
Otat vanhat huonekalut vastaan jos haluat ne. Muussa tapauksessa et tietenkään ota.
Koulussa pitäisi opettaa tämä. Ylikontrolloivat vanhemmat voivat pilata lapsensa elämän.
Avuttomat penskat jos eivät ole tarpeessa. Jos heitä "pakotetaan. "Voihan pyytää jotain kirpparia ne hakemaan tai vie kaatopaikalle.
En ota mitään romuja äidiltäni, isältäni, appivanhemmiltani tai muilta vanhuksilta. Pitäkööt talonpoikaishuonekalunta, pirttipöytänsä, rahinsa ja varsinkin sen kauhtuneen vakosamettisohvansa. Voivat maksaa jonkun viemään kamalat huonekalunsa kaatopaikalle, minun kotini ei ole kaatis.
Vierailija kirjoitti:
En ota mitään romuja äidiltäni, isältäni, appivanhemmiltani tai muilta vanhuksilta. Pitäkööt talonpoikaishuonekalunta, pirttipöytänsä, rahinsa ja varsinkin sen kauhtuneen vakosamettisohvansa. Voivat maksaa jonkun viemään kamalat huonekalunsa kaatopaikalle, minun kotini ei ole kaatis.
Tämä.
Olen ottanut tasan yhden huonekalun vanhemmiltani vastaan, ja se on kulkenut kaikissa muutoissa mukanani kämpästä kämppään. Vanha tukeva työpöytä. Nytkin sillä on tämä pöytätietokone. Ja se kestää vaikka aikuisen miehen kiivetä sille huojumatta. Ei kaupasta saa enää tämmöisiä.
Saa tarjota ja saa kieltäytyä, eikä kenenkään ole syytä loukkaantua.
Ei voi pakottaa.
Mutta toisaalta ei voi pakottaa vanhempiaan antamaan kodistaan kivoja ja muodikkaita sisustusesineitä, sellaisia 1950-lukuisia valaisimia tai teak-lipastoja vain siksi, että mä haluun ne!
Meille tarjottiin karseaa keinutuolia isomummon jäämistöstä kun kerta meille mahtuu. Jyrkkä ei tuli vastaukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat vanhat huonekalut vastaan jos haluat ne. Muussa tapauksessa et tietenkään ota.
Koulussa pitäisi opettaa tämä. Ylikontrolloivat vanhemmat voivat pilata lapsensa elämän.
Jep. Meillä on esikoinen muuttamassa omilleen ja mummo kantaa sille tavaroita. Osa hänen vanhoja, osa kirpputori"löytöjä". Esikoinen ei uskalla kieltää, niin joudun sitten toimimaan tässä välissä ja kieltämään asian.
Otat vanhat huonekalut vastaan jos haluat ne. Muussa tapauksessa et tietenkään ota.