Mielenterveyshäiriöt lisääntyivät 2016-2019, mitta kääntyivät koronavuonna 2020 laskuun

Jospa 2021-2022 määrät vaan palautuivat ensiselle tasolle?

Mielenkiintoista tosiaan, että opetusministerikin perusteli etäkoulun haittoja mielenterveysongelmilla, jotka sitten eivät todellisuudessa lisääntyneetkään etäkoulun myötä. Käytetty politiikka perustui siis täysin johonkin muuhun kuin todellisuuteen tai tutkittuun tietoon.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista tosiaan, että opetusministerikin perusteli etäkoulun haittoja mielenterveysongelmilla, jotka sitten eivät todellisuudessa lisääntyneetkään etäkoulun myötä. Käytetty politiikka perustui siis täysin johonkin muuhun kuin todellisuuteen tai tutkittuun tietoon.

Niitä korostettiin siinä kohtaa kun piti avata koulut jotta koronaepidemia etenee. 

Onpa petetty olo.

Karmivaa, että ministeritasolla päätöksenteko perustuu mutuun ja tunteiluun, keksittyihin huoliin ja huolilapsiin.

Myös syöpädiagnoosien määrä laski korona-aikana, mutta se ei tarkoita, että syöpiä olisi vähemmän, vaan että ne ovat jääneet löytämättä. Ihmiset kävivät lääkärin vastaanotolla vähemmän, koska aikoja oli vaikeampi saada ja myös terveydenhuolto tiedotti, että vastaanotolle pitäisi mennä vain kiireellisissä tapauksissa.

Samalla tavalla kaikkia muitakin sairauksia on diagnosoitu vähemmän, myös psyykkisiä sairauksia. Puhutaan ns. hoitovelasta, joka tarkoittaa sairauden löytämisen ja hoitoon pääsyn viivästymistä.

Osa mielenterveysongelmista on tietysti ihmiskontaktien aiheuttamaa; esimerkiksi koulu- ja työpaikkakiusaaminen on luultavasti vähentynyt korona-aikana.

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että mielenterveysongelmaisesti käyttäytymisestä tuli normi. Ennen koronahysteriaa kyseinen toiminta olisi luokiteltu neuroottiseksi, harhaluuloisuushäiriöiseksi, ahdistuneisuushäiriöksi ja ties miksi nuppiviaksi, mutta kun suurin osa sai sen 2020 niin siitä tuli uusi normaali. Uskovaisuus on hyvä esimerkki aiemmasta, yleisesti hyväksytystä psyykkisestä häiriöstä, jolle on annettu normaalin olotilan status, vaikka ei poikkea mitenkään psykoosisairaudesta ja harhaluuloisuushäiriöstä.

Vierailija kirjoitti:

Myös syöpädiagnoosien määrä laski korona-aikana, mutta se ei tarkoita, että syöpiä olisi vähemmän, vaan että ne ovat jääneet löytämättä. Ihmiset kävivät lääkärin vastaanotolla vähemmän, koska aikoja oli vaikeampi saada ja myös terveydenhuolto tiedotti, että vastaanotolle pitäisi mennä vain kiireellisissä tapauksissa.

Samalla tavalla kaikkia muitakin sairauksia on diagnosoitu vähemmän, myös psyykkisiä sairauksia. Puhutaan ns. hoitovelasta, joka tarkoittaa sairauden löytämisen ja hoitoon pääsyn viivästymistä.

Osa mielenterveysongelmista on tietysti ihmiskontaktien aiheuttamaa; esimerkiksi koulu- ja työpaikkakiusaaminen on luultavasti vähentynyt korona-aikana.

Googlaa työtyytyväisyys ja tuottavuus pitkäkestoisessa etätyössä. Kyllä työtyytyväisyys nousi huomattavasti vuonna 2020.

Pääasia on kuitenkin, että koulujen pakkoavaaminen 2020 keväällä johtui pelkästä mutuilusta. Mitään faktaa ei ollut.

Lisäksi oppimisvaje? Kellään sitä on. Lapseni todistus oli loistava juuri etäopintojen aikaan.

Eniten mielenterveysongelmia tuli varmasti siitä, kun hallitus päätti järjenvastaisesti lopettaa ihmisten suojelusta ja luopui kaikista koronatoimenpiteistä syksyllä 2021.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että mielenterveysongelmaisesti käyttäytymisestä tuli normi. Ennen koronahysteriaa kyseinen toiminta olisi luokiteltu neuroottiseksi, harhaluuloisuushäiriöiseksi, ahdistuneisuushäiriöksi ja ties miksi nuppiviaksi, mutta kun suurin osa sai sen 2020 niin siitä tuli uusi normaali. Uskovaisuus on hyvä esimerkki aiemmasta, yleisesti hyväksytystä psyykkisestä häiriöstä, jolle on annettu normaalin olotilan status, vaikka ei poikkea mitenkään psykoosisairaudesta ja harhaluuloisuushäiriöstä.

Sähän et ole ammattilainen, vai oletko? Tutkintoa kyökkipsykan kurssilta ei lasketa.

Tästä taas juttua tänään Iltasanomissa maksumuurin takana.

Väheni koska ihmiset hakivat korona aikaan vähemmän apua ongelmiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Väheni koska ihmiset hakivat korona aikaan vähemmän apua ongelmiinsa.

Jospa ahdistuksen aiheet olivat vähissä, kun sai tehdä töitä ja opiskella kotona.

No siksi, kun ihmiset eivät uskaltaneet lähteä poteroistansa lääkäriin.

Aikojen saaminen mahdotonta. Halusin uusia mielialalääkereseptini mutta luovutin kun 1kk päähän olisi saanut ajan. Kalja ja budi, niillä mennään sitten.

Av:lla vakavatasoisesti häiriintyneiden määrä taas lähti päinvastoin räjähdysmäiseen nousuun!

Vierailija kirjoitti:

Aikojen saaminen mahdotonta. Halusin uusia mielialalääkereseptini mutta luovutin kun 1kk päähän olisi saanut ajan. Kalja ja budi, niillä mennään sitten.

😆 Nyt on hyvää uhriutumista. Ei mitään muuta vaihtoehtoa kuin juoda ja hiisata nyyh!

Se, että korona päästettiin leviämään, ei tunnu olevan varteenotettava ahdistuksen syy. Mutta juuri se ahdistaa monia, että koronan saa nyt niin helposti mistä vaan.

Todistettavasti suurta osaa ahdistaa muut ihmiset 😌