Vahvistaako kirkko yhteisöllisyyttä vai rikkooko se yhteisöllisyyden?
Suosin yhteisöjä, jotka ovat kaikille avoimia ja joissa on tilaa kaikenlaisille erilaisille ihmisille ja ajatuksille. Omasta näkökulmastani kirkko on siis yhteisöllisyyttä hajottava laitos. Toki se vahvistaa uskovien keskinäistä yhteisöllisyyttä, mutta samalla se sulkee pois ne ihmiset, jotka eivät pysty uskomaan kirkon oppeihin kolmiyhteisestä Jumalasta, taivaasta ja helvetistä.
Mitä mieltä muut ovat?
Kommentit (9)
Elleivät uskovat olisi niin eripuraisia ja riiteleväisiä, että jokainen asia jakaa heidät keskenään eri lahkoihin.
No, jokatapauksessa aktiivisia ja "oikeasti" uskovia on enää niin vähän, ettei kirkolla ole yhteisöllisyyteen enää mitään vaikutusta. Outolintujahan uskovat monien mielestä ovat. Uskon, että kirkon asema heikkenee vähitellen ja lopulta romahtaa kokonaan. Aikaa siihen vielä menee, mutta alamäki on jo hyvässä vauhdissa.
Kuinka moni teistä kirkkoa haukkuvia edes käy kirkossa? Ihan outoja juttuja mulle nuo uskovien ja uskosta osattomien vanhempien lasten erottelu ja muu vastaava.
Mulla on pelkkää hyvää sanottavaa esim. lapsiperheiden palveluista meidän kirkossa.Kaikenlaista ilmaista ja hauskaa kerhoa ja toimintaa järjestetään muskarista lumikirkkoon ja HoppLopp retkiin.Pyhät huomioidaan ihanasti kerhoissa esim. askarteluteemoissa ja kaikessa toiminnassa ajatellaan lapsia ja vanhempia ja miten heidän olis kiva olla yhdessä näissä tapahtumissa.
Kirkko varmasti vahvistaa yhteisöllisyyttä jos siellä vaan pystyy olemaan. Itse olen sellainen vastarannankiiski luonteeltani että nuorempana minun oli mahdotonta kuunnella vakavalla naamalla kirkon uskonkappaleita. Nykyään olen jo tottunut siihen, että asioissa ei tarvitse olla mitään järkeä, joten ehkä voisin palata kirkon piiriin. Tai no, tuskin kuitenkaan.
ainakin niin kauan kuin pysyvät Raamatullisessa opetuksessa. Mutta jos ihan maallistuvat niin tuskin enää sitten.
Eikös suuri osa kirkkoon kuuluvista kaipaa juuri maallisempaa otetta ja suvaitsevaisempaa asennetta?
jos haluaisi kuulua kirkkoyhteisöön mutta ei ole omaa uskoa?
eri ryhmiin sen perusteella, uskovatko vanhemmat vai eivät. uskovien lapset käyvät seurakunnan kerhoissa, ei-uskovien lapsille joko on kaupungin kerhoja tai sitten on mentävä päiväkotiin. koulussa uskovien lapset ovat uskonnon tunneilla, muut et:n tunneilla.
johon ei tarvitse kuulua niiden, jotka eivät usko. Samalla logiikallasi myös puolueet, kansanliikkeet ja järjestöt rikkovat yhteisöllisyyttä,koska niiden arvoihin ei voi uskoa... Huhhuh.
ainakin niin kauan kuin pysyvät Raamatullisessa opetuksessa. Mutta jos ihan maallistuvat niin tuskin enää sitten.
mtuta ei se mene niin. Yhteisöjä on monia ja ne ovat päällekkäisiä ja lomittaisia ja kaikkiin niihin kuuluu se, että on olemassa joku "ne toiset" -joukko, joka on tämän yhteisön ulopuolella. Sulle ei siis jää yhtään sellaista yhteisöä, jotka kelpuuttaisin tai joita suosisit, ja etenkin sä jätät hyväksyntäsi ulkopuolelle sellaiset keskeiset yhteisöt kuin perheen, työyhteisön tai koululuokan.
Positiivisen yhteisöllisyyden ja negatiivisen sellaisen ero lienee siinä, miten hyvin kaikki HALUKKAAT jäsenet integroidaan mukaan. Esim kirkon kohdalla tämä tarkoittaisi homokristittyjä tai naispappeja, jotka haluavat olla kristittyjä, mutta ei enää esim muslimeja tai ateisteja, joiden ei voi kuvitella haluavan olla kristittyjä. Lisäksi kirkko voi halutessaan olla osa jostain suuremmasta yhteisösä, vaikka nyt "Suomessa asuvista ihmisistä" jolloin se kantaa osin huolta myös tämän ryhmän väestä vaikka kaikki ryhmästä eivät enää kuuluisikaan kristittyihin.