Oletteko koskaan huolissanne jostain ihmisestä, mutta ette voi tehdä asialle mitään?

Kyllä, monestakin. Vakavasti ylipainoinen sukulainen, aikuinen autistiläheinen, pari alkoholisoitunutta jne. Ei vaan voi mitään tehdä, joten jätän silleen.

Kyllä, eikä edes sukulainen vaan mökkinaapuri. Ei mitään päihdeongelmia, vaan vanhuus ja sairaudet. Yritän aina jeesata kaikessa kun ollaan paikalla, mutta tuntuu, että se on vähän kuin tyhjentäisi vuotavaa venettä siivilällä.

Vaikea kysymys. On henkilö joka ei halua pitää kontakti sukulaisiinsa.Ymmärsin ei ota edes F.B. kamuksi.Jotka otaa ,ei vastaa yksityis viestit.Henkilöä en tavannut 5 vuoteen. En ole F.B. Lähi suku huolestu hänestä. Tenttasivat minulta, onko käynyt? Kuin hänen kumin ystävät! Ylensä puoleni käänytään,Minä hoidan paskaset hommatta aina ja muut sukulaiset ottavat kiitoksen. Vastasin tylysti.Tehkää huoli ilmoitus,Sen voi tehdä nimettömänä netissä. Sillä 3-4 v. sitten päätin ,huolehdin vain itsestäni.Se oli oikea ratkaisu, jos koko aikuisiän muista huolehtinut ja auttanut muita ilmaisiksi,Kilttikin saa rauhan kun oppi sanomaan napakasit: EI ,asia ei minulle kuulu!

Kyllä. Lopulta teki itsemurhan 😢

Hyi hitto, mun äiti oli tommonen musta mukamas nii huolissaan ja kirjoitti jopa pitkän sepustuksen suomi24-mummopalstallekin mutta päällimmäisin syy oli se että häneen oli pakko ottaa etäisyyttä hänen jatkuvan puuttumisen vuoksi. Edelleenkään, näin monta vuotta sitten ei ole ollut yhtäkään todellista aihetta huoleen, päinvastoin meidän kotona lastensuojelun olisi pitänyt käydä tutkimassa hänen lastenkasvatustapojaan kun minä olin pieni.

Minä olen huolissani naisesta joka painaa itse 120 kg mutta on kiinnostunut ympäristöstään ja on yhteiskunnallisten muutosten kannattaja. Sama jos on anorektikko.

Kun ei voi koskaan varmasti tietää, millaiseen tilanteeseen ottaa yhteyttä. Kuitenkin kyseessä aikuinen, jonka asioihin ei voi puuttua.