Lue keskustelun säännöt.
Mun elämä tulee aina olemaan vaikeaa, koska
26.07.2008 |
mut on kasvatettu niin että koskaan ei saa vaivata ketään. Niinpä mulla ei oo kanttia pyytää ketään
- hoitamaan meidän koiraa
- auttamaan muutoissa, siivouksissa, remonteissa
- tulevan vauvan kummiksi, myöhemmin lastenvahdiksi tai muuten vaan avuksi.
En ikinä halua vaivata ketään, jos joskus olen jotakuta pyytänyt, se on ahdistanut mua hirveästi ja vaivannut pitkän aikaa. Mieheni on asiassa vielä pahempi, niinpä elämämme on melko yksinäistä ja aika toivotonta.
Mimmi
Ps. sukua ei ole senkään vertaa, että edes tuota kummiasiaa emme pysty sillä tavalla ratkaisemaan :(
Kommentit (2)
Mainitsemasi asiat ovat sellaisia, että vain sinä itse voit muuttaa asennoitumistasi. Ei kukaan voi lukea ajatuksiasi ja tulla tarjoamaan apua tms., jos et ilmaise sitä. Voi elämän elää niin kuin elätte tällä hetkellä, mutta voisitte esim. sopia, että viikon ajan harjoittelette tarpeidenne ilmaisemista ja mietitte sen jälkeen kokemuksianne, kumman elämäntavan mukaan jatkatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaivaamista.. :/
Pyydä kummiksi henkilö joka on sulle/miehellesi läheinen.
Siivousapua en minäkään ole pyytänyt, mutta remonttiin ollaan pyydetty. Se on VAAN pyyntö -ja tee selväksi että ei tartte tulla jos ei jaksa/ehdi/huvita.
Yhteinen tekeminen saattaa lähentää?
Koiraa olen vienyt hoitoon tarvittaessa. Annat mukaan koiran tarvikkeita ja sanot että pitäkää hauskaa!
Ajattele asiaa enempi siltä kannalta että hoitajalla on koirasi kanssa HETKI ihan omaa aikaa koirasi kanssa, siitä he molemmat tykkää.
Pieni vastuu saattaa olla toisien mielestä mukavaa. On hauska päästä auttamaan muutossa jne. Ei se ole taakka! Arjen muuttuminen hiukan on monesta ihan positiivinen asia. Kokeile ihmeessä!