Miksi ei-hyvännäköisiä ihmisiä syrjitään nyky-yhteiskunnassa ja miten sosiaalisesta syrjäytymisestä voisi selvitä?

Niin sanotusti ei-hyvännäköinen ihminen jää helpommin ilman kumppania ja hänen on vaikeampaa saada työpaikkaa tai kavereita. Sitten jos ihmistä harmittaa se, että hän jää ilman kavereita, parisuhdetta ja työpaikkaa, hän muuttuu surulliseksi ja alakuloiseksi ja joutuu ehkä hakeutumaan terapiaan. Terapian seurauksena hän ei ainakaan enää saa vakuutuksia, työpaikkaa tai kumppaniakaan, jolloin hän masentuu vielä lisää. Jos hän sitten vielä harmittelee kohtaloaan avoimesti muille, häntä pidetään turhanvalittajana, outona ja rasittavana. Lopulta hän saattaa olla sisäisestikin ruma ja katkeroitunut.

Miten ihminen voisi päästä tuollaisesta syöksykierteestä eroon? Onko se mahdollista? Jos ihmisen koko elämä loataan ja pilataan, miten hän voisi repiä itsensä irti noidankehästään? Mikä voisi auttaa häntä vielä selviämään tai muuttamaan kierteensä hyvään suuntaan? Onko se nykyaikana edes mahdollista?