Lue keskustelun säännöt.
Kaveri vaatii lapsiamme leikkseuraksi omilleen
13.07.2022 |
Kirjoitan tänne, kun en tiedä kuinka tällaisen asian voisi ottaa kaverin kanssa puheeksi.
Kyseessä on pitkäaikainen kaveruus jossa on toki kummemmastakin puhuttu, mutta tämä tuntuu nyt vähän vaikealta..
Perheemme kyläilevät jonkin verran keskenään, välillä kaveri tulee meille lastensa (2v, 4v ja 5v) kanssa tai minä käyn heillä joko yksin tai lastemme (11v ja 13v) kanssa pyörähtämässä.
Kuten jo edeltä ilmenee, meidän lapset on jo hieman isompia ja kaveriperheen lapset pieniä. Omat lapsemme ovat perheiden välisillä kyläreissuilla läsnä, koska ollaan haluttu opettaa tulemaan toimeen myös eri ikäisten kanssa. Tämä onkin lapsillemme ollut ihan okei ja mielellään välistä pieniä leikittävätkin, kun ei noin pieniä sisaruksia ole.
Ongelmaa onkin tullut siitä, että kaveri olettaa että meidän lapset ovat aina läsnä ja leikittämässä heidän lapsia. Kun näin ei tietenkään joka kerta ole, hän selvästi suuttuu ja ryhtyy harmittelemaan että kun ei täällä ollutkaan leikkikavereita nyt/kun ei tullut leikkikavereita.
Kaverin mies tuntuu ymmärtävän yskän ja onkin sanonut vaimoilleen että no isoja lapsiahan ne jo on ja että onhan niillä nyt omia juttuja jo tuossa vaiheessa. Minä ja mieheni ollaan myös sanottu tälle kaverille, että kun meidän lapset on jo tuon ikäisiä niin toki omat kaverit on tärkeitä, on muitakin menoja että ihan aina eivät ehdi olemaan paikalla tai tulemaan mukaan mutta välillä voi sitten.
Kaveri ei tätä ymmärrä ollenkaan, vaan päivittelee vain lapsilleen selkeästi närkästyneenä että voi kun te nyt joudutte leikkiä yksin, eihän se ikä nyt leikkiseuraa katso...
Eli miten puhua asiasta? Tai olisiko toisenlaista näkökulmaa tähän?
Kommentit (18)
Ei noin vanhat jaksa hirmu kauaa ymmärtää mikä niissä leikeissä on niin ihmeellistä. Luulis ymmärtävän ettei aina voi leikkiä. Pitää vaan olla sitten niinkuin voi että joskus ovat niiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan mitkään selitykset ei auta. Turhaa yrittää edes selittää. Kaverin mies hyvin ymmärtää, mutta kaveri haluaa lapsistasi ilmaisen lastenvahdin.
Tää on kyllä jännä.
Mekin ollaan oltu joskus siinä tilanteessa, että omat lapset on olleet pieniä ja jonkun sukulaisen tai tuttavan lapset isompia. Silti ei missään nimessä ole oletettu että ne isommat aina vahtii pieniä tai pyhittävät aikansa heille, päinvastoin sanottu omillemme että kun x on jo niin iso, niin pitää ymmärtää myös jos ei aina ole mukana touhuilemassa. En muista, että mitään ongelmaa tästä olisi koskaan ollut.
Siksi vähän hämmentää, että tämä tuntuu nyt saavan noin pahaa verta aikaan.
Viimeksi tällainen tapahtui eilen. Kaveri oli lapsineen tässä käymässä ja omat lapsemme olivat reilun tunteroisen hänen lastensa kavereina, letittivät näiden hiuksia ja opettivat tekemään barbeille kampauksia. Sitten lähtivät sovitusti yökylään naapurissa asuvalle serkulleen, ja tästäkös kaveri selkeästi tykkäsi kyttyrää. Lapsilleen suurieleisesti huokaillen hän päivitteli, että nyt joudutte olla ihan omalla porukalla kun ei tän kauempaa kavereita nyt ollutkaan, voi harmi, voi harmi.
Itse kävin hakemassa lapsilleen hiekkaleluja, joilla sitten leikkivät ilman sen kummempaa harmia tai draamaa.
Samainen kaveri haluaisi kovasti, että lähdettäisiin yhdessä mökkeilemään, siis kumpikin perhe. Itseäni vähän epäilyttää moinen ajatus, kun ongelmaa on vähän jo näinkin.
Ap
Isommat lapset eivät ole automaattisesti leikittäjiä ja ilmaisia lapsenvahteja. Hyvä, että pidät lastesi puolta, ja samalla olette opettaneet heidät tulemaan pienten kanssa toimeen. Ystävälläsi on nyt sokea piste asiassa, tai sitten hän on jo pitkään mielessään asennoitunut lapsenvahteihin luonanne, eikä siedä pettymystään. Ikävää, että purkaa sen passiivisesti lapsiinsa. .
En lähtisi yhdessä mökille tai muualle, ennen kuin ystävä ymmärtää, ettei teillä ole automaattista lapsenvahtipalvelua. Pidä lastesi puolta, ja ole suora ystävääsi kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla ois kaveri, joka jankuttais aina jotain pa* kaa niin tapaamiset vähenisi tai loppuisi.
Ei tuossa auta muu kuin kertoa ystävälle miten sinä koet asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaverisi on varmaan itsekin seurankipeä ja ei oikein viihdy itsekseen? Opettaa samaa lapsilleen? Että sina pitää olla seuraa?
Kerro kaverillesi että lapsesi alkavat tulla siihen ikään että isompien lasten asiat kiinnostavat. Jos pyytää esim mökille yhdessä niin kysy että tulsikohan pienemmille paha mieli jos isommat haluavat kalastamaan/pyöräilemään/metsäretkelle ym ja pieniä ei voi päästää heidän mukaansa. Eli mökillä isot tekisivät jokapäivä isojen asioita ison osan päivästä. Mutta jos tämä ei haittaa kaveria ja tämän lapsia niin sitten voisi onnistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo minusra vaatimista ole. Pienet lapset helposti ihailee isoja ja siksi tapaamisesta on puhuttu etukäteen. Ei sen kummempaa.
Jotkut vaan ovat niin itsekkäitä ja olettavat, että kaikki ovat heitä varten. Totta kai pienet lapset ihailevat ja nauttivat isojen lasten seurasta / huomiosta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ovat sillä oikeutettuja saamaan haluamansa. JA tässä tapauksessa näiden pikkulasten äiti syyllistää ja pahoittaa oman mielensä & samalla opettaa lapsilleenkin tämän käytösmallin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro kaverillesi että lapsesi alkavat tulla siihen ikään että isompien lasten asiat kiinnostavat. Jos pyytää esim mökille yhdessä niin kysy että tulsikohan pienemmille paha mieli jos isommat haluavat kalastamaan/pyöräilemään/metsäretkelle ym ja pieniä ei voi päästää heidän mukaansa. Eli mökillä isot tekisivät jokapäivä isojen asioita ison osan päivästä. Mutta jos tämä ei haittaa kaveria ja tämän lapsia niin sitten voisi onnistua.
Ei tarvitse kysellä / nöyristellä. Suoraan voi sanoa, että mökkeily onnistuu, mutta lapsesi tekevät omia juttujaan eivät vastaa pikkulasten viihtyvyydestä.
Hän on lastenvahtia vailla. Noin pienten kanssa kyläillessä pitäisi oikeasti vahtia mitä etenkin tuo 2 v. puuhastelee eli rauhassa kahvittelusta ei oikeasti tule mitään. Toisaalta noin pienillä ei välttämättä ole mitään tekemistä teini-ikäisten lasten kotona, kun leluja ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä ota edes tommosta sakkia kylään kun penkovat kaikki teinien huoneet yms eikä meillä ole edes tuon ikäisten leluja tms enää ollenkaan.
Omassa kaveripiirissä siis ihan sama juttu. Käyn heillä kylässä yksin jos kutsutaan enkä todella raahaa teinejäni sinnekään leikkiseuraksi.
Mä sain=jouduin aina leikittämään nuorempia lapsia. Äiti piti paljon edustuskutsuja ja mun tehtävä oli pitää lapset poissa aikuisten "jaloista".
Aikuisena sitten ei ole kauheasti kiinnostanut kaverien muksut enkä innostu söpöistä vauvoista jne. Joo, jos et halua mummoksi, niin anna lastesi kaitsea nuorempia lapsia.
Jotkut laittavat omat lapsensa hoitamaan nuorempia sisaruksiaan. Jos mun kaveri olettaisi että mun teini ilmaiseksi, erikseen sopimatta hoitaa/vahtii/leikittää hänen lastaan, puuttuisin asiaan heti ekalla kerralla. Yhdessäolon tulee olla vapaaehtoista, aivan erityisesti jos se tarkoittaa jollekulle vastuuta ja vaivaa. Jos itse tarvitsen pikkukoululaiselle seuraa esim iltapäivän ajaksi, sovin asiasta teinin kanssa ja korvaan avun sovitulla tavalla, joko rahalla tai hakemalla lempiruokaa tms, mitä nyt toivookin. Tuollainen auttamiseen painostaminen on vahingollista jo yrityksenä.
Itsehän sanoit, Ap, että olet jo kertonut kaverillesi mielipiteesi. Kun seuraavan kerran on suunnittelussa tapaaminen, niin sano etukäteen että et jaksa sitten kuunnella sitä marinaa.
No mitä tuosta välität. Ei tarvi edes selitellä.