Onko teillä ennen mieluisista asioista tullut yhdentekeviä?
Minulla on.
Pihanhoito; ennen tykkäsin laittaa puutarhaa, pitää sen siistinä ja hoidettuna. Nykyään EVVK, teen vain ihan pakolliset.
Sisustus; ei voisi enää vähempää kiinnostaa hankkia uusia huonekaluja, siirrella niitä paikasta toiseen, maalata ja tapetoida, vaihtaa verhoja vuodenaikojen mukaan, miettiä kaiken yhteensopivuutta.
Baarit ja keikat; ei kiinnosta yhtään mennä ihmispaljouteen.
Oma pukeutuminen: tykkäsin pukeutua, ei muodin vaan oman mieletymukseni mukaan hyvännäköisesti. Nykyään vaan laitan vaatteet päälleni, kunhan on ehjät ja puhtaat ja mukavantuntuiset.
Mietin pitäisikö olla huolissaan kun mikään ei juuri kiinnosta . En myöskään kiihdy tai ota kierroksia enää juuri mistään.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Sisustus oli ennen tärkeä harrastus, mutta nyt ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Jos joku alkaa puhumaan seurassa jotain sisustushölötystä, vaihdan välittömästi seuraa.
Tämä, myös tuttavien sisustuspäivitykset skippaan. ap.
Tykkään vielä hoitaa pihaa ja seurata kasvien kasvua. Sisustus ei enää kiinnosta. Eikä nuo keikat, festarit ym. Eikä oikein jaksaisi kutsua ketään kylään illanviettoon tms.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet?
Kyllä, nekin vielä. En kyllä usko vaihdevuosien selittävän koko ilmiötä.
ap.
Joulu, sisustus, vaateostokset, ystävien tapaaminen
Sisustus ja siivoaminen. Ennen kaikki piti olla tip -top- , joka nurkan.
Joulu. Juhannus on aina ollut puoleksi turha.
Ennen koiraharrastus täytti elämän, nyt ei kiinnosta yhtään. Koirista siis tykkään edelleen, mutta näyttelyt, leirit, harrastajaporukat... pah.
Keikat ja festarit. Ei kiinnosta tungos ja tarjonta on osastoa Arttu Wiskari - J. Karjalainen - Vilkkumaa - Popeda, joita en menisi katsomaan vaikka saisin ilmaiset liput.
Monta muutakin asiaa.
Olen huomannut samaa itselläni, että ei vaan enää kiinnosta oikein mikään. Olen pohtinut, että voiko syynä olla koronavuodet? Ja olen myös pohtinut, että voiko vaihdevuodet aiheuttaa tällaista? Alkaa olla ajankohtainen asia iän puolesta.
Alotus vois olla mun kirjottama. Ennen kaiken piti olla tiptop ja niuhotinkin aika herkästi. Mulle on tullut lehmänhermot, eikä mikään kummemmin kiinnosta ei edes muut ihmiset. Vaihdevuodet teki musta ameeban.
Matkustelu ja ulkona käyminen, oikeastaan käyminen missään muualla kuin töissä ja luonnossa... Kiinnostus loppui jo ennen koronaa, ja korona-aika oli mulle pelastus tän osalta. Ei tarvinnut selitellä menevälle miehelle, miksi en halua lähteä mihinkään. En ole vaihdevuosi-iässä vielä.
Ei kiinnosta enää matkustaa. Liian rasittavaa.
Puutarhaani suunnittelen ja rakentelen sitten senkin edestä. (Sitä en ennen tehnyt)
Ei kiinnosta käydä ravintolassa syömässä ja leffassa tms ystävien kanssa. Käydään mieluummin pitkillä kävelylenkeillä. Joskus molemmat tahoillaan, kuulokkeet päässä.
Ei kiinnosta olla facessa, tämä tosin loppui osaltani jo joskus 10 v sitten. En jaksa päivittää asioitani eikä kiinnosta muiden jutut.
Ei kiinnosta olla kohtelias puhelinmyyjille. Sanon vaan heti kiitos ei ja suljen luurin. Turhaa hukata molempien aikaa kuuntelemalla toisen turhat litaniat.
Ei kiinnosta työpaikan kahvihuoneen kohteliaat smalltalkit. Juon kahvin mieluummin yksin tai yhden hyvän työkaverin kanssa.
Sisustus oli ennen tärkeä harrastus, mutta nyt ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Jos joku alkaa puhumaan seurassa jotain sisustushölötystä, vaihdan välittömästi seuraa.