Erottu miehen halusta useampi vuosi sitten ja ex:n viha jatkuu edelleen - mistä tämä voi johtua.

Mies luuli saavansa hyvää pim*peroa muualta, sulla onkin paras

Narsisti/sosiopaatti/psykopaatti... sitä monet miehet ovat valitettavasti Suomessa... ja valitettavasti vaikuttaa siltä että löysit tällaisen tyypin...

Nämä ihmiset eivät tule muuttumaan...

Pysy mahdollisimman kaukana ja älä ole missään muissa yhteyksissä kuin ihan pakollisissa...

Hanki yksinhuoltajuus jos mahdollista ettet joudu neuvottelemaan lasten asioissa exän kanssa hän tulee käyttämään lapsia sinua vastaan vuosien varrella...

"huomaan vanhemman lapsen imeneen jonkin verran isänsä ideologiaa ja vihaa minua kohtaan"

Avioerolapsena näen tässä hivenen riskiä, että sinä alat asettaa nuorelle lapsellesi vaatimuksia, joihin hän ei kykene vastaamaan. Nuo vaatimukset mukautua tahtoosi ovat kohtuuttomia, ja heijastat miesvihaasi omaan poikalapseesi. Tuolla toiminnalla VOI olla pitkäaikaisia vaikutuksia pojan omaan elämään. Muistathan, että lapsesi ei ole tehnyt exäsi valintoja, ja hän ei ole niistä vastuussa?

Lapsi voi olla myös perinyt isänsä luonteen ja siksi altis samanlaiseen käytökseen.

Minkähän takia pitää olla tuon exän kanssa tekemisissä. Luulisi lasten asioiden hoitamisen sujuvan jo rutiinilla ilman viikottaisia näkemisiä. Ei tarvi nokatusten nähdä, kun lapset vielä tuollaista kuulee ja näkee exältä.

Minulla ei ole vihaa exää kohtaan, mutta inhoa kyllä. Siksipä en ole missään tekemisissä. Nuorin lapsikin on kohta 17v.

Oletko varma, että olet täysin viaton ja syytön näissä tilanteissa? Että se on se mies, joka on täysi psykopaatti ja narsisti (kuten nämä narsistihaukat palstalla ovat niin auliita todistamaan)? Olisitko kuitenkin huomannut silloin aikanaan, että valitsit psykopaatti-narsistin? Tuollaiset vakavat mielenterveyden häiriöt ovat kyllä nähtävissä jo lapsuudessa.

Lapsesi on vain isänsä puolella. Ehkä hänkin näkee jotain kohtuuttomuutta sinun käytöksessäsi. Kenties puhut lapsillekin, että isä on vähän omituinen jne. Kertomastasi päätellen, et hirveästi välitä lastensa suhteesta isäänsä ja kuvittelet, että he ovat vain sinun lapsiasi ja isänsä on välttämätön paha, josta kohta päästään, kunhan mukulat vähän kasvavat.

Näyttää myös, että olet yhä katkera eroon johtaneista syistä. Olisiko paras vain tunnustaa tuo katkeruus itselle ja alkaa työstää sitä niin, että voisit asioida ex-miehesi kanssa neutraalisti lasten asioissa ja kunnioittaa lapsiasikin niin.

Tekstiviestillä pakolliset asiat pääasiallisesti hoidetaan, joskus joku sana naamatusten vaihdettu / puhelimessa. Turhat yhteydenotot karsittu.

Ei pitäisi mikään narsisti-hullu olla, koska ensimmäiset 15 vuotta meni aivan normaalisti, normaali-ihmisen kanssa. Jonkunlaisen vihan ja omituisen ideologian on kuitenkin kehrännyt ja se on rasittavaa siinä mielessä, kun toinen lapsi on sitä imenyt itseensä. Tämä lapsi siis puolustaa isänsä valintoja sun muuta, lähinnä takana on lepsummat säännöt ja ostohalukkuus, mitä tahansa lapset keksiikin häneltä toivoa. Äiti on sitten rasittava idiootti, "joka kieltää kaiken" tai "ei maksa mitään ja ostaa vain itselle", kun en lämpene lasten hukuttamiseen loputtomaan tavaranpaljouteen. Näissä tilanteissa voi kuulla exän repliikkejä lapsen suusta. Lapsilla on yllin kyllin tavaroita ja asioita, liikaakin ja olen kaikkiin menoihin 50% osallistunut. 

Ja kyllä, rehellisesti lopettaisin koko ukon kanssa yhteyden pitämisen, mutta lasten takia pakostakin yhteyttä on pidettävä vielä vuosia. 

Lähinnä kiinnostaa, onko muita eronneita joilla on lopuksi mennyt välit huonoksi ja sellaisena myös vuosia pysyneet. Ns. sairaalloiseksikin jollakin tasolla mennyt se kommunikointi.

Eron jälkeen aina tarkat sopimukset elatuksesta eikä joustoa suuntaan tai toiseen. Jos toinen haluaa lapselle jotain ostaa niin ostaa eikä esitä vaatimuksia toiselle. Kun ei ole välejä niin niin silloin asiat hoidetaan tiukoin sopimuksin. Lapsetkin tietää että toinen ei voi toisen puolesta tällöin luvata.

Yksi asia kiinnitti huomioni. Miksi sinun pitäisi rajata eksäsi ostelua? Entä jos sivuutat kaiken muun ja keskityt vain välittömästi lapsiin liittyviin asioihin? Varmasti tuota on raskasta kestää. Jos itse pysyt asiallisena niin lapset yleensä isompana tajuavat tilanteen kyllä. Tsemppiä!

Lapset tahtovat ylettömät määrät tavaroita siltä, joka "suostuu kaikkeen" eli isältään. Pääpiirteittäin eron yhteydessä on sovittu valvojan kanssa, että lasten kulut jaetaan puoleksi (laskut, vaatteet, tavalliset harrastukset jne).

Isän mielestä tämä sitten tarkoittaa sitä, että minun pitäisi olla valmis maksamaan puolet myös moottoriurheilusta ja niiden vakuutuksista + käytöstä. Käytännössä tämän tarkoittaisi tuhansia euroja vuodessa. Suksi, luistelu, lenkkari, kypärä ja muihin hommiin olen osallistunut mukisematta - mutta tämähän ei ole kerrassaan mitään exän mielestä - en kuulemma halua osallistua mihinkään kustannuksiin. Ruokkoja en saa.

Olen alusta pitäen sanonut, että en yhden aikuisen taloudesta ala osallistumaan noihin ultimaattisen kalliisiin harrastuksiin. Olen joutunut hommaamaan uuden kodin sisustuksineen ja tärkeintä on saada maksettua ensiksi kaikki pakolliset menot, jonka jälkeen saakin melkein joka kuukausi ostaa satasella parilla lapsille tai itselle vaatteita, kenkiä tms pieneksi mentyjen tai rispaantuneiden tilalle. Oma rahatilanne on aivan hyvä moneen vastaavassa tilanteessa olevaan ihmiseen, mutta eihän mikään raha puussa kasva tai riitä kaikkeen mahdolliseen, mitä mieleen juolahtaa keksiä. Mutta juu, exä muistaa olla vaatimassa rahaa joka rasahdukseen ja siihen kun kielteisen vastauksen sanot ja perustelut, niin alkaa haukkuja sadella.

Vian ei tarvi olla suuri, kun se sijaitsee korvien välissä. Ihan itse saat nyt päättää, puhunko sinun vai ex-miehesi korvien välistä.

Nyt olisi korkea aika tehdä elatus- ja tapaamissopimus lastenvalvojalla. Jää kalliiden moottoriharrastusten vatvominen vähemmälle.