Palkkaatko ihmisen josta et pidä

Riippuu siitä, joudunko työssä olemaan hänen kanssaan tekemisissä vai olenko pelkästään rekrytoija. Toisaalta jos on etukäteen hyvin todennäköistä, että hän ei sovi työyhteisöön, vaikken itse olisikaan hänen läheinen työtoverinsa, niin en palkkaisi. Yksi työntekijä voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin ja huonontaa kaikkien tulosta, ja jos ei ole syytä irtisanoa, niin tällaisesta voi olla hyvin vaikea päästä eroon.

Sen sijaan voisin palkata henkilön, joka ei ehkä olisi kaikkein pätevin mutta joka parantaa ilmapiiriä ja tuo nostetta kaikille. Hän on kuin pelaaja, joka ei ehkä itse tee paljon maaleja mutta syöttää usein niin, että koko joukkue menestyy.

Jos rekrytoitava tekisi työtään pääosin yksin, palkkaisin hänet, jos hän on sopiva ja pätevä, kun en joutuisi itse olemaan hänen kanssaan paljonkaan tekemisissä.

Riippuu niin tilanteesta. Ei tähän voi vastata helposti kyllä tai ei.

En omaan työyhteisöön.

Rehellisesti, en palkkaa, vaikka olisi todella pätevä. Jos on sellainen hankala _vmäinen/ylimielinen lipevä persoona ja hälytyskellot / niskavillat nousee pystyyn, niin en palkkaa, vaikka olisi maailman paras derivoija

En.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, joudunko työssä olemaan hänen kanssaan tekemisissä vai olenko pelkästään rekrytoija. Toisaalta jos on etukäteen hyvin todennäköistä, että hän ei sovi työyhteisöön, vaikken itse olisikaan hänen läheinen työtoverinsa, niin en palkkaisi. Yksi työntekijä voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin ja huonontaa kaikkien tulosta, ja jos ei ole syytä irtisanoa, niin tällaisesta voi olla hyvin vaikea päästä eroon.

Sen sijaan voisin palkata henkilön, joka ei ehkä olisi kaikkein pätevin mutta joka parantaa ilmapiiriä ja tuo nostetta kaikille. Hän on kuin pelaaja, joka ei ehkä itse tee paljon maaleja mutta syöttää usein niin, että koko joukkue menestyy.

Jos rekrytoitava tekisi työtään pääosin yksin, palkkaisin hänet, jos hän on sopiva ja pätevä, kun en joutuisi itse olemaan hänen kanssaan paljonkaan tekemisissä.

Riippuu niin tilanteesta. Ei tähän voi vastata helposti kyllä tai ei.

Työyhteisöt on täynnä noita "syöttelijöitä", eli hyviä tyyppejä, joita työnantajat ja rekrytoijat näköjään rakastaa, mutta työkaverit inhoavat. Keskittyvät työaikana kaikkeen muuhun kuin itse työntekoon ja työt viivästyy tai kasautuu muiden hoidettavaksi. Mieluummin valitsisitte niitä hiljaisia ja tunnollisia vähemmän hyviä tyyppejä, jotka eivät pidä meteliä itsestään ja keskittyvät sosialisoinnin sijaan työntekoon hoitaen hommansa ajallaan ja jämptisti.

Kyllä palkkaan, jos hän hoitaa työnsä hyvin ja soveltuu muilta osin tehtävään, ei minun hänestä tarvitse pitää kuin sen verran, että homma sujuu. Vidduilua, kettuilua ja muuta asiatonta käytöstä en hyväksy, silloin lähtee ja äkkiä, muutoin saa olla vapaasti oma itsensä. En halua taloon vain itseni kaltaisia ihmisiä!

Minkä ihmeen takia miettisit, pidätkö hänestä? Viettäisittekö aikaa yhdessä? Jos vain kokouksissa tms, mitä väliä?

Ihminen joka on henkilönä vastenmielinen ei ole sopiva työhön. En tietenkään palkkaisi, riittää päteviä hakijoita jotka ovat ihmisinä normaaleita. Se riittää.

On kokemusta työnantajasta pikku firmassa jonka kanssa ei kemiat synkanneet työnantajan kanssa ja kummatkin halusimme sulassa sovussa päästä toisistamme eroon. Sain kiitettävän todistuksen kun työssäni ei ollut mitään vikaa ja tein parempaa työtä kuin työnantajani ja todistukseen määräajan päättyminen niin etten saanut karenssia jos en heti saa uutta työpaikkaa. Kamalaa olla 8h päivässä sellaisen kanssa josta ei tykkää yrittämälläkään enkä voi sietää jos minulle aletaan uskontoa tyrkyttämään enkä halua keskustella uskon asioista tai edes kuunnella niistä. Kenenkään mieliksi en pysty edes esittämään kiinnostunutta. Niin että sillä ei ole mitään merkitystä kuinka hyvin työnsä tekee jos ei kemiat yhtään kohtaa jos pitää olla nokatusten koko työpäivä. 

En palkkaa henkilöä joka käyttää sanontaa "top applicantti"

Vierailija kirjoitti:

Ihminen joka on henkilönä vastenmielinen ei ole sopiva työhön. En tietenkään palkkaisi, riittää päteviä hakijoita jotka ovat ihmisinä normaaleita. Se riittää.

Kukaan ei tiedä heti palkatessaan jonkun että tuleeko toimeen hänen kanssaan sillä ei se ensivaikutelma sano vielä yhtään mitään. 

Olin pomoni kanssa tekemässä haastatteluja ja yksi hakija jäi mieleen. Oli koulut käynyt, pätevä, vaikutti mukavalta ja osasi yhtä kieltä josta voisi olla paljon hyötyäkin, mutta haastattelun jälkeen pomo sanoi suoraan minulle hakijan lähdettyä että ei ota. Ei kuulemma pitänyt henkilön olemuksesta.

Joku vähän päälle vuosi meni ja firman virkistyjäisissä pomo vähän humalassa paljasti että toisen firman pomo joka sitten palkkasi tämän, kertoi että hakija paljastui täydeksi painajaiseksi. Epämääräistä saikuttelua, jatkuvaa valittamista ties mistä ja harjoittelijan työpaikkakiusaamista. Näkyi sitten työyhteisön myrkyttymisenä ja työtyytyväisyyden laskuna. En muista enää tarkalleen mikä paljasti pomolle hakijan luonteen, selitteli jotain sanavalinnoista, ulkonäöstä ja omasta vaistosta. Ehkäpä hänellä on tämmöisistä ihmisistä kokemusta. :D