Onko täällä muita äitejä, joiden lapsi lähdössä ensi maanantaina armeijaan?
Mitkä fiilikset?
Oma poika pyysi vetämään hiuksensa siiliksi, ja on nyt ihan oudon näköinenkin :D Jotenkin haikea olo, on asunut vielä kotona, mutta tästä se muutos sitten alkaa.
Kommentit (39)
Ja lähtiessä sanotte että homma suoritetaan kerralla, eikä keskeytetä.
Onkohan korona-ajan lomakäytännöt vielä olemassa?
asdfasdfasdfasf kirjoitti:
Täällä yksi ja vähän mietin miten tuo rapakuntoinen jässikkä pärjää siellä, mutta ei auta! Itseppä on itsensä rapakuntoon saattanut ja äitiähän ei kuunnella :D
No vaikeamman kautta nämä välillä haluavat mennä :D Mutta eiköhän se kunto siellä kohene nopeastikin.
En ole mamma, mutta siskoni vanhin poika lähtee armeijaan. Oikealla asenteella on menossa mutta hän on muutenkin paljon ikäistään vanhempi henkisesti joten en ihmettele ollenkaan. Laitoin viestiä mummonsa kautta että koettaa suhtautua jotenkin huumorilla siihen huutamiseen ja omituisuuteen mikä iskee vasten kasvoja jo ensimmäisenä päivänä siellä. Toivottavasti viihtyy, en usko hänen keskeyttävän muuten kuin terveydellisistä syistä (joita ei lähtiessä ole).
Olin samassa tilanteessa puolitoista vuotta sitten. Kauhunsekaisettunteet ja pojan eka viesti... Mutta selvisi sekä äiti että poika. Kannattaa muistaa, että ekat 2 kk pahin, sitten se normalisoituu ja tulee osaksi arkea. Nyt hieman jo kaiholla muistelen.
Vierailija kirjoitti:
asdfasdfasdfasf kirjoitti:
Täällä yksi ja vähän mietin miten tuo rapakuntoinen jässikkä pärjää siellä, mutta ei auta! Itseppä on itsensä rapakuntoon saattanut ja äitiähän ei kuunnella :D
No vaikeamman kautta nämä välillä haluavat mennä :D Mutta eiköhän se kunto siellä kohene nopeastikin.
Siellähän on helpotettu alkua kuntosyistä aika tuntuvasti, ja kuntoa lähdetään kasvattamaan pikkuhiljaa ettei sen takia tulisi keskeytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole mamma, mutta siskoni vanhin poika lähtee armeijaan. Oikealla asenteella on menossa mutta hän on muutenkin paljon ikäistään vanhempi henkisesti joten en ihmettele ollenkaan. Laitoin viestiä mummonsa kautta että koettaa suhtautua jotenkin huumorilla siihen huutamiseen ja omituisuuteen mikä iskee vasten kasvoja jo ensimmäisenä päivänä siellä. Toivottavasti viihtyy, en usko hänen keskeyttävän muuten kuin terveydellisistä syistä (joita ei lähtiessä ole).
Ei siellä nykyään enää huudeta, eikä hyppyytetä. Aika pehmeäksi on tehty koko homma, ainakin jos vanhaan vertaa. Silti 20 prosenttia alokkaista keskeyttää kun pää ei kestä.
Mutta hyvä että on varautunut kaikkeen, aina parempi.
Ehkä väärä vastaaja, mutta tuli elävästi mieleen 7 vuoden takaa. Pojalla oli pitkä jeesusletti, jonka parturoin meidän partsilla ja sitten vietiin poika bussiasemalle. Takaisin tullessa olin ihan itku kurkussa ja ihmettelin, miten se nyt noin koville ottaa. Hyvin se sujui, poika oli jopa oikein innoissaan. Ja mikäpä ettei, tuvallinen uusia kavereita ja paljon reipasta ohjattua toimintaa :)))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asdfasdfasdfasf kirjoitti:
Täällä yksi ja vähän mietin miten tuo rapakuntoinen jässikkä pärjää siellä, mutta ei auta! Itseppä on itsensä rapakuntoon saattanut ja äitiähän ei kuunnella :D
No vaikeamman kautta nämä välillä haluavat mennä :D Mutta eiköhän se kunto siellä kohene nopeastikin.
Siellähän on helpotettu alkua kuntosyistä aika tuntuvasti, ja kuntoa lähdetään kasvattamaan pikkuhiljaa ettei sen takia tulisi keskeytyksiä.
Tämä muutos tuli muistaakseni 2000-luvun alussa, kun porukka jaettiin kuntotason mukaisiin aloitusryhmiin marssimurtumien ja sairaskohtauksien takia. Ennen sitä kaikki meni samaa vauhtia: niin hyväkuntoiset maratoonarit kuin sohvalla turvonneet läskitkin. Eikä päätä silitelty vaan annettiin kuulua jos ei meinannut jalka nousta. Läskit laihtui siinä rääkissä, kun oli pakko pysyä porukassa ettei koko porukkaa rangaista sen vuoksi. Itsekin olin ylipainoinen ja olin kuolla, mutta niin vain kunto nousi ja läskit suli kun hammasta puri ja raahusti porukassa. En sano, että se oli kivaa, mutta kyllä se tehokasta oli. En koskaan lihonut takaisin.
Kerron jo vuosia vanhasta asiasta, kun poikani lähti armeijaan.
Alussa siellä simputettiin, niin ettei annettu iltapalalle mennä.
Haluan sanoa, että rohkeesti vaan yhteydenotto simputuksista ylemmälle taholle.
Nyt äippä voi lähteä tukka putkella mumnotunneliin bilettämään. Vapaus koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerron jo vuosia vanhasta asiasta, kun poikani lähti armeijaan.
Alussa siellä simputettiin, niin ettei annettu iltapalalle mennä.
Haluan sanoa, että rohkeesti vaan yhteydenotto simputuksista ylemmälle taholle.
Meitä ei laskettu sotilaskotiin ensimmäiseen kuukauteen muuta kuin yhdelle viralliselle alokkaiden tervetuloillalle. Muuten alikessut sanoivat, että ei voi mennä ja piste. Tarjoutuivat kuitenkin hakemaan tuotteita sotkusta, mutta ottivat hakupalkkiota. Tämä peli olisi jatkunut pidempäänkin, kunnes komppanianpäällikkö meni kysymään yhdeltä alokkaalta että riittääkös ne päivärahat munkkiin ja kahviin hyvin. Alokas sanoi että ei tiedä kun sinne sotkuun ei pääse. Komppanianpäällikkö kutsui alikessut toimistolleen ja sen jälkeen sinne sotkuun sai silloin tällöin mennä, tosin alokasaikana ei ollut kovin paljon aikaa kun palvelus alkoi klo 5.30 herätyksellä ja jatkui siitä käytännössä jatkuvalla ohjelmalla iltakymmeneen. Alokasajan jälkeen onnistui jo helpommin. Puhutaan 90-luvusta.
1v kuluttua olisi kuopus lähdössä, esikoinen taas kotiutui sieltä 1v sitten tähän aikaan.
Tuolloin oli ainakin vielä koronajutut voimissaan, inessä oltiin 4-5vkoa putkeen, ei ilta eikä vkonloppuvapaita ja sitten 2vkoa lomalla.
Huomattavasti enemmän myös metsäosuuksia, se olikin varsinaista kiitos todella kovien -20/-30 asteen pakkasten joista uutisoitiinkin paleltuneine sormineen jne, se osoittautui onneksi vääräksi tiedoksi, oli pojan viereisen tuvan alokas, mutta olihan siellä pirun kylmä kuulema ollut, sai miettiä tarkkaan vaatekerroksiaan ym.
Asenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa, omani sanoja lainatakseni "sinne mennään homma hoitamaan kunnolla ja se siitä" ja vinkkinä, että huumoria mukaan, ei ne pure vaikka haukkuuvatkin (kovaäänisiä komentoja ym).
Muistakaahan pyytää jo sotilasvala päivä vapaapäiväksi töistä. Jollainhan on vapaampaa, mutta meillä töissä pyyntö pitää tehdä ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ja lähtiessä sanotte että homma suoritetaan kerralla, eikä keskeytetä.
Tämä. Varsinkin nyt, kun maailmalla tapahtuu, ei voi lopettaa vaan on suoritettava velvollisuutensa vaikka itku silmässä.
15 lisää, että ei armeijaan tarvitse enää siiliä ajella, se asia muuttui jokunen vuosi sitten. Siisti kuontalo pitää olla ja korvien näkyä, mutta siiliä ei enää ns vaadita.
-15-
Olkaa äidit ylpeitä näistä pojistanne jotka ovat kunnon kansalaisia eivät luuserisivareita tai täyskieltäytyjiä (jotka tulisi laittaa riviin ja ampua).
Vierailija kirjoitti:
Muistakaahan pyytää jo sotilasvala päivä vapaapäiväksi töistä. Jollainhan on vapaampaa, mutta meillä töissä pyyntö pitää tehdä ajoissa.
Koronan takia varuskuntaan ei vanhemmat eikä muutkaan saaneet valapäivänä mennä eli sotilasvala-tapahtuma oli netin kautta.
-15-
Vierailija kirjoitti:
15 lisää, että ei armeijaan tarvitse enää siiliä ajella, se asia muuttui jokunen vuosi sitten. Siisti kuontalo pitää olla ja korvien näkyä, mutta siiliä ei enää ns vaadita.
-15-
Tämä olikin tiedossa, mutta poika halusi siilin kuitenkin.
-ap
Täällä yksi ja vähän mietin miten tuo rapakuntoinen jässikkä pärjää siellä, mutta ei auta! Itseppä on itsensä rapakuntoon saattanut ja äitiähän ei kuunnella :D