Mikä tämän jutun lasta vaivaa? Mikä voisi olla diagnoosi?

Ihan mikä vaan

Aistiyli- ja aliherkkyyksiä. Jutun perusteella ei kuitenkaan saa kuvaa autistista. ADHD voi olla. Jotain neurologista lienee joka tapauksessa. Vaikuttaa syntyneen tuollaiseksi.

Mulla oli aikoinaan tuollainen tapaus lähipiirissä. Kolmelapsisesta perheestä hänkin, tosin kuopus. Oli aivan sietämätön tyyppi, koko ajan ongelmissa koulun, poliisin, naapurien ja ties kenen kanssa. Muut kaksi lasta oli kilttejä ja rauhallisia, molemmat vanhemmat akateemisia hyvässä työssä. Kävi ties mitkä perheneuvolat, putkat ja koulupsykat mutta mitään kunnon diagnoosia ei koskaan saanut.

On nyt aikuinen, naimisissa ja yksi lapsi, hyvässä työssä. Ei ongelmia enää minkään viranomaisen kanssa, ongelmat loppui kun tuli täysi-ikäiseksi ja koulut loppui ja siirtyi kokonaan työelämään. On kylläkin v ittumainen luonne, ei mikään helppo ihminen ja hänen lapsella on adhd.

Jos on diagnoosi, ehkä ainakin ADHD.

Joo hän on sellainen jolla varmaan oikeasti ADHD ja lisäksi jotain tunne-elämän häikkää varmasti.

Kyllä varmaan muutakin kuin pelkkä ADHD?

Meillä myös kaksi tavallista kiltinpuoleista lasta ja yksi, joka joutuu aina vaikeuksiin. Tälle yhdelle ollaan kyllä oltu liian lepsuja ja annettu liikaa periksi jo ihan pienenä, kun ei olla jaksettu kuunnella kiukuttelua. On todella haastava persoona. Ajateltiin että voidaan kasvattaa hänet samalla tavalla kuin kiltti ja huomaavainen esikoinen, mutta metsään meni. Jokainen lapsi on erilainen ja tarvitsee tukea erilaisissa asioissa. Toiset tarvitsevat paljon selkeämmät rajat kuin toiset. Tässä usein perheet menee pieleen. Ajatellaan ettei kasvatuksessa voi olla vikaa, kun toisesta/toisista lapsista kasvaa ihan kunnollisia. En tietenkään tiedä tarkemmin ko. perheen taustoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös kaksi tavallista kiltinpuoleista lasta ja yksi, joka joutuu aina vaikeuksiin. Tälle yhdelle ollaan kyllä oltu liian lepsuja ja annettu liikaa periksi jo ihan pienenä, kun ei olla jaksettu kuunnella kiukuttelua. On todella haastava persoona. Ajateltiin että voidaan kasvattaa hänet samalla tavalla kuin kiltti ja huomaavainen esikoinen, mutta metsään meni. Jokainen lapsi on erilainen ja tarvitsee tukea erilaisissa asioissa. Toiset tarvitsevat paljon selkeämmät rajat kuin toiset. Tässä usein perheet menee pieleen. Ajatellaan ettei kasvatuksessa voi olla vikaa, kun toisesta/toisista lapsista kasvaa ihan kunnollisia. En tietenkään tiedä tarkemmin ko. perheen taustoja.

Moni lapsi tarvitsisi diagnoosin sijaan ihan vanhanajan kurin. Pelkät rajat eivät riitä, koska ilman kuria sen rajan yli voi astua koska haluaa. Raja on pelkkä viiva maassa.

Ihan hirveää, sai miettimään et jaksaisinko itse tuollaisen lapsen kanssa. Tavallisten murrosikäistenkin kanssa on joskus tosi väsyttävää.

Lapsi on riivattu.

"Tulevaisuuden suunnitelmissa on hankkia töitä ja perustaa perhe."

Kaikkein pelottavin skenaario.

Neuropsykiatriset haasteet kulkevat usein käsi kädessä. Yksi diagnoosi ei yleensä kata kaikkea, ja vaikka esim. adhd-oireilu voikin parhaassa tapauksessa taittua aistikuormitusta tasoittavalla lääkityksellä, moni muu ongelma jää silti hoitamatta.

Tälläkin lapsella on ollut selkeästi pienestä asti ainakin impulsiivisuutta, aistiyliherkkyyttä, tunnesäätelyn ongelmia, uhmakkuushäiriö (sekin on oikeasti olemassa omana häiriönään) ja myös jonkinlaista psykopaattista ja sosiopaattista oireilua. Erittäin vakavia haasteita siis, mutta monimuotoisuutensa vuoksi varmasti vaikeasti hoidettavissa olevia.

Olin nuorena koulunkäyntiavustajaharjoittelijana koululuokassa, jossa oli autistisia lapsia, ja siellä monilla oli sekä aistien yli- että aliherkkyyttä. Se ei tietenkään tarkoita, että jokaisella jolla on kyseinen oire, on diagnosoitavissa oleva autisminkirjon häiriö.

Impulsiivisuus, sinnikäs halu rikkoa sääntöjä...

On varmasti rankkaa vanhemmilla, jotka ovat kuitenkin yrittäneet kasvattaa lastaan.