Identiteettikriisi - olen puoliksi suomalainen, enkä osaa hahmottaa itseäni selkeästi
Toinen vanhemmistani on Keski-Amerikasta ja olen siellä asunutkin. Olen kuitenkin enemmän suomalainen, sillä suomalainen kulttuuri ja suomen kieli on minulle luontevampaa. Nyt kolmenkympin ylitettyäni olen alkanut pohtia sitä mikä minulla on yhteistä ja mikä minut erottaa suomalaisista. Ulkonäöstäni ei pysty päättelemään paljoakaan, voisin mennä suomalaisesta, mutta vain vaivoin. Luonteeltani taas olen hieman avoimempi kuin tyypillinen suomalainen. Mutta monet suomalaisetkaan eivät ole luonteeltaan tyypillisiä suomalaisia.
En tarkalleen edes ymmärrä miksi minun pitäisi voida lokeroida itseni selkeästi jompaan kumpaan, tai kenties johonkin kolmanteen vaihtoehtoon. Ehkä siksi, että muilla tuntuu olevan tarve siihen ja usein keskustelu kääntyy taustaani, vaikken itse siihen yrittäisi vaikuttaa. Ympäristö siis yrittää horjuttaa identiteettiäni jatkuvasti. Tuntuu, että minun pitäisi selvittää tämä asia kertaheitolla ja tehdä valinta kahden kulttuurin välillä. Mutta se on mahdotonta, sillä minut on veistetty kahdesta puusta. Yksi vaihtoehto on vain jatkaa epävarmuuden kanssa ja yrittää muodostaa minuus jonkin muun asian ympärille.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että sinä itse haluat horjuttaa itseäsi.
Päinvastoin, haluaisin selkiyttää maailmaani.
ap
Miksi sinun pitäisi tehdä valinta? Mikei identiteettisi voi olla monikulttuurinen?
Sulla on liikaa aikaa keskittyä turhiin asioihin. Minä minä minä
Voit itse päättää identiteettisi. Ajattele sitä rikkautena.
Eihän se mistä on kotoisin kerro mitään luonteeesta. Epäsosiaalisin tuntemani ihminen on maasta jossa ihmiset yleensä mielletään yltiösosiaalisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mistä on kotoisin kerro mitään luonteeesta. Epäsosiaalisin tuntemani ihminen on maasta jossa ihmiset yleensä mielletään yltiösosiaalisiksi.
Kyllähän luonteeseen vaikuttaa geenit. Tietyissä maissa ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia kuin jossain muualla.
Stereotypiointia. Jos joku olisi tullut vänkäämään että "ootko suomalainen kun olet niin sosiaalinen" kun olin ulkomailla töissä, olisin ottanut loparit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mistä on kotoisin kerro mitään luonteeesta. Epäsosiaalisin tuntemani ihminen on maasta jossa ihmiset yleensä mielletään yltiösosiaalisiksi.
Kyllähän luonteeseen vaikuttaa geenit. Tietyissä maissa ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia kuin jossain muualla.
Kasvatuksen ja ympäristön merkitys on paljon suurempi, kuten ulkomailta adoptoidut lapset osoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mistä on kotoisin kerro mitään luonteeesta. Epäsosiaalisin tuntemani ihminen on maasta jossa ihmiset yleensä mielletään yltiösosiaalisiksi.
Joo, ujoin tuntemani mies on italialaistaustainen. :-)
Mikä ihme pakkomielle ihmisillä on näihin identiteetteihinsä? Pitää määritellä seksuaali-identiteetti, sukupuoli-identiteetti, kulttuuri-identiteetti, ammatti-identiteetti jne jne jne. Totuus on, että se identiteetti ja fiilis muuttuu päivittäin, mitä enemmän sitä pohtii sen epävakaammalta se tuntuu. Eli ihan turhaa vatvomista. Keskittykää johonkin jännempään ja tuotteliaampaan asiaan ja säästäkää itsenne ja muut tuolta märehtimiseltä.
identiteetin idea on juuri se, että ei tarvitse lokeroida itseään tarkasti joko-tai-tyyliin joksikin, vaan voi yhdistää palasia eri palapeleistä niin, että lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme pakkomielle ihmisillä on näihin identiteetteihinsä? Pitää määritellä seksuaali-identiteetti, sukupuoli-identiteetti, kulttuuri-identiteetti, ammatti-identiteetti jne jne jne. Totuus on, että se identiteetti ja fiilis muuttuu päivittäin, mitä enemmän sitä pohtii sen epävakaammalta se tuntuu. Eli ihan turhaa vatvomista. Keskittykää johonkin jännempään ja tuotteliaampaan asiaan ja säästäkää itsenne ja muut tuolta märehtimiseltä.
Loistavasti sanottu! :)
Ei ole helppoa olla välimaastossa, mutta ehkäpä valitset molemmista kulttuureista ne itsellesi ominaiset asiat. Voit olla hybridi.
Itse olen kaupungista muuttanut maalle ja tuntuu että siinäkin on ihan hemmetisti sultaltavaa ja ristiriitoja. Vähän sellainen yksinäinen ajelehtija, joka ei kuulu kumpaankaan laariin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme pakkomielle ihmisillä on näihin identiteetteihinsä? Pitää määritellä seksuaali-identiteetti, sukupuoli-identiteetti, kulttuuri-identiteetti, ammatti-identiteetti jne jne jne. Totuus on, että se identiteetti ja fiilis muuttuu päivittäin, mitä enemmän sitä pohtii sen epävakaammalta se tuntuu. Eli ihan turhaa vatvomista. Keskittykää johonkin jännempään ja tuotteliaampaan asiaan ja säästäkää itsenne ja muut tuolta märehtimiseltä.
On psykologinen tosiasia, että avoimilla (älyllisesti uteliailla) on vaikeampaa muodostaa identiteettiään. Heillä aivot pommittavat joka suunnasta jokaista ajatusta, mikä saa ihmisen kyseenalaistamaan kaiken, myös identiteettinsä. Älyllisesti ei-uteliaat voivat muodostaa minutensa helpommin. Semmoinen ihminen voi nuoresta asti nähdä itsensä ensisijaisesti esim HIFK-fanina, eikä oma miely kyseenalaista sitä ikinä.
Ota pää pois ahteristasi ja katso maailmaa ulospäin äläkä keskity vaan siihen oman napasi etsimiseen. Jos vaikka yrittäisit liittyä yhteiskuntaan olemalla jollain lailla hyödyllinen lisä tähän maailman pyörteeseen? Jos sulla on vaan yksi elämä, niin käytä se hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme pakkomielle ihmisillä on näihin identiteetteihinsä? Pitää määritellä seksuaali-identiteetti, sukupuoli-identiteetti, kulttuuri-identiteetti, ammatti-identiteetti jne jne jne. Totuus on, että se identiteetti ja fiilis muuttuu päivittäin, mitä enemmän sitä pohtii sen epävakaammalta se tuntuu. Eli ihan turhaa vatvomista. Keskittykää johonkin jännempään ja tuotteliaampaan asiaan ja säästäkää itsenne ja muut tuolta märehtimiseltä.
Ehkä se liittyy siihen, että voi tuntea ihmisten kanssa voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos asenteet ja arvot eroavat joka suuntaan, voi olla aika epämääräinen olo.
Voihan olla, että Suomessa sinua pidetään vähän latinalaisena ja Keski-Amerikan maassa pidettäisiin suomalaisena. Oletko käynyt tuossa Keski-Amerikan maassa? Selkeyttäisikö siellä käyminen oloasi?
Jos tunnet tarvetta lokeroida itseäsi, niin sehän on luonnollista. Koeta tehdä sellainen määritelmä itsellesi, joka tuntuu luontevalta. (Muiden lokeroimishalulle et oikein voi mitään)
Mee töihin, saat muutakin ajateltavaa.
Tuntuu että sinä itse haluat horjuttaa itseäsi.