Ruoka, syöminen ja laihdutus mielessä koko ajan

Olen kahden lapsen äiti, yli 30v työssäkäyvä nainen. Koko ikäni olen "paininut" otsikossa näkyvien aiheiden ympärillä. Lapsena ja nuorena olen ollut laiha ja nykyään kai normaalipainoinen. Mutta en nää itseäni niin...nään vain rupsahtaneen, ruuhkavuosista kärsivän täti-ihmisen, vaikka yritänkin huolehtia itsestäni. Mietin painoani koko ajan. Aamuisin en syö mitään, jotta maha olisi litteä mahdollisimman kauan. Töissä joudun syömään lounaan sosiaalisen paineen alla ja sen jälkeen vihaan olomuotoani loppu päivän. Tuntuu että en halua kotiin päästyäni edes lähteä minnekkään koska vaatteet eivät istu hyvin "turvonneena". Minä siis oikeasti turpoan ruuan jälkeen, ihan sama mitä syön. Tuntuu että olen tämän asian vanki. Mikäli sovin ystävien kanssa menoja illalle, en voi syödä mitään koko päivänä, jotta olisin mahdollisimman hoikkana kun lähden ihmisten seuraan.
Onneksi lapset eivät ole vielä tajunneet näitä omia ongelmiani...ja yritän peitellä sitä esimerkiksi sanomalla että "äiti söi jo ruuan" jne. Jätän aamupalan lisäksi välistä myös iltapalan.

Onko kohtalokavereita?