Lue keskustelun säännöt.
Lapsen valmentaja on TYHMÄ!
24.02.2010 |
Ei pitäisi haukkua tyhmäksi, ei. Mutta tämä tapaus on, joten termi on sopiva. Kai hän lajista tietää riittävästi ollakseen valmentaja, joskus lajissa kilpaillutkin. Mutta siihen se ymmärrys loppuu.
Olen tavannut sääntäjä. Lapsen siirtäminen seuraavaan tasoryhmään täyttyy meidän tapauksessamme täysin. Lapsi on hyvä valmennettava: tekee kuten sanotaan, yrittää parhaansa ja on ryhmänsä paras. Mutta mitä tekee valmentaja. Siirtää oikealta ja vasemmalta seuraavaan ryhmään lapsia, jotka eivät käy harjoituksissa, jotka itkevät kilpailuissa, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitteita, jotka ovat välillä jo lopettaneet, mutta palanneet sitten uudelleen harrastuksen pariin. Yhteistä kaikille on, että heidän isosisaruksensa ovat saman harrastuksen parissa ja/tai vanhemmat ovat puuhamiehiä tai -naisia joukkueessa.
Meidän tunnollinen, kiltti, lahjakas puurtajamme ei saa arvostusta tai huomiotoa. Meillä vanhemmilla ei ole mahdollisuutta osallistua aina kaikkiin yhteisiin rientoihin - yritämme toki ja yleensä toinen on paikalla.
Mitä tällaisen saappaan kanssa pitäisi tehdä? Lapsemme on motivoitunut & lahjakas ja päihittää edistyneemmänkin ryhmän lapsista monia, mutta siirtoa ei vain tule ei kuulu. Olen ihan varma, että ensi kerralla kun tilaisuus olisi, niin menee taas joku ohi.
Kommentit (15)
Kai valmenatajalla on joku, joka häntä valvoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein vanhemmat näkevät omat lapsensa lahjakkaampana kuin muut, voisikohan tässä olla kyse siitä?
Ja kilpailuissa tuomarit päättävät onko suoritus hyväksytty. Tässä valossa lapsi on nykyisen ryhmänsä paras - ollut jo pitkään. Päihittää myös monta näistä seuraavassa ryhmässä olevista. Seuraavassa ryhmässä harjoitellaan jo paljon määrätietoisemmin, useammin, kauemmin.
Tulokset ovat lahjomattomia.
Meillä on myös muita lapsia eri harrastusten parissa ja en edes väitä, että ovat erityisen lahjakkaita.
Mutta yksi lahjista on urheilullisesti motivoitunut, lahjakas, yritteliäs. Mutta on onneton kiltti ja hiljainen eikä mikään päällepäsmäri ja jyrä.
Kai valmenatajalla on joku, joka häntä valvoo.
Mutta en tiedä uskallanko. Pelkään, että sitten lapsen olo tehdään tukalaksi. Pelkään, että valmentaja aloittaa jonkinlaisen kostamisen. Jos ei tietoisesti, niin tietämättään.
Auttaako muu kuin vaihtaa seuraa? Matkat kyllä pitenevät hirveästi ja lapsi pitää myös seurakavereistaan. Hänelle alkavat vain harjoitukset olla aivan liian helppoja. TOki hän liikkuu muutenkin, mutta laji on sellainen, että lajikohtaista treeniäkin tarvitaan.
Usein vanhemmat näkevät omat lapsensa lahjakkaampana kuin muut, voisikohan tässä olla kyse siitä?
Ja kilpailuissa tuomarit päättävät onko suoritus hyväksytty. Tässä valossa lapsi on nykyisen ryhmänsä paras - ollut jo pitkään. Päihittää myös monta näistä seuraavassa ryhmässä olevista. Seuraavassa ryhmässä harjoitellaan jo paljon määrätietoisemmin, useammin, kauemmin.
Tulokset ovat lahjomattomia.
Meillä on myös muita lapsia eri harrastusten parissa ja en edes väitä, että ovat erityisen lahjakkaita.
Mutta yksi lahjista on urheilullisesti motivoitunut, lahjakas, yritteliäs. Mutta on onneton kiltti ja hiljainen eikä mikään päällepäsmäri ja jyrä.
Miksi et kysy valmentajalta? Ihan nättiin sävyyn, että jokos meidän Ville kohta pääsee siirtymään seuraavaan ryhmään, kun näytöt on tällaiset?
Usein vanhemmat näkevät omat lapsensa lahjakkaampana kuin muut, voisikohan tässä olla kyse siitä?
Ja kilpailuissa tuomarit päättävät onko suoritus hyväksytty. Tässä valossa lapsi on nykyisen ryhmänsä paras - ollut jo pitkään. Päihittää myös monta näistä seuraavassa ryhmässä olevista. Seuraavassa ryhmässä harjoitellaan jo paljon määrätietoisemmin, useammin, kauemmin. Tulokset ovat lahjomattomia. Meillä on myös muita lapsia eri harrastusten parissa ja en edes väitä, että ovat erityisen lahjakkaita. Mutta yksi lahjista on urheilullisesti motivoitunut, lahjakas, yritteliäs. Mutta on onneton kiltti ja hiljainen eikä mikään päällepäsmäri ja jyrä.
Miksi et kysy valmentajalta? Ihan nättiin sävyyn, että jokos meidän Ville kohta pääsee siirtymään seuraavaan ryhmään, kun näytöt on tällaiset?
Ja vastaus oli, että ryhmään ei mahdu mutta katsotaan kun seuraavan kerran tehdään siirtoja.
Sen jälkeen tuli kaikille vanhemmille osoitettu kirje, jossa mainittiin, että valmentaja tekee päätökset, viittattiin nettisivuille joissa kerrottiin kuinka vanhemmat sabotoivat lapsen harrastuksen. Vanhemmat eivät saa enää nykyisin seurata harjoituksia, vanhemmat eivät saa puhutella vallmentajaa muuta kuin erikseen sovittuina aikoina.
Minä ja mieheni olemme olleet niitä, jotka ovat myös noudattaneet kaikkia näitä ohjeita. Emme ole sotkeentuneet valmennukseen, emme ole häirinneet valmentajan työtä. Eteenpäin kuitenkin pääsevät ne lapset, joiden vanhemmat ovat suurimpia meuhkaajia kilpailusuorituksen aikana, jotka häiritsevät valmennusta, jotka ovat joka käänteessä vahtaamassa mitä tapahtuu.
Tässä on nyt niin suuri ero käytännöllä ja teorialla, että en tiedä mitä ajattelisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa vain ahkeran lapsen puolesta.
Porukassa valitaan aina kuukauden "työntekijä". Lastamme ei ole nimetty kertaakaan, vaikka hän osallistuu jokaikisiin treeneihin ellei ole sairas, vaikka hän yleensä on koko ryhmän vetäjänä (nopein ja vahvin laitetaan ensiksi). "Työntekijöiksi" valitaan näitä lapsia, joiden sisarukset ovat valmentajalle tuttuja jo muutamien vuosien takaa.
Ei kai tässä auta kuin seuran vaihto.
lähti liian aikaisin, mutta pärstä/kemiat vaikuttaa liian usein lapsen "urakehitykseen"
Jotain viisautta minkä voisit jakaa niin, että alkaisin sekä lapsen että vanhempien pärstäkerroin valmentajaa miellyttää.
Ei näyttäisi ainakaan toimivan sääntöjen noudattaminen, ahkerointi, yrittäminen, kisoissa pärjääminen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta selvähän se on, että kaikissa seuroissa eivät edes päätösvaltaiset henkilöt voi olla viisaita tai tasapuolisia. Kun ei ihmiseltä muuta vaadita kuin kiinnostusta ja jotain tietämystä lajista ja tarpeeksi aktiivista itsensä tunkemista, supliikkia ja mahdollista päällepäsmäröintiä saadakseen valtaa.
Olisiko seuran vaihtaminen mahdollista?
mutta selvähän se on, että kaikissa seuroissa eivät edes päätösvaltaiset henkilöt voi olla viisaita tai tasapuolisia. Kun ei ihmiseltä muuta vaadita kuin kiinnostusta ja jotain tietämystä lajista ja tarpeeksi aktiivista itsensä tunkemista, supliikkia ja mahdollista päällepäsmäröintiä saadakseen valtaa. Olisiko seuran vaihtaminen mahdollista?
Harjoitukset nyt kolme kertaa viikossa. Mulla on semmoinen olo, että mä jotenkin petän lapseni luottamuksen tässä asiassa. Hän voisi olla ainakin historiatietojen valossa (tulosvertailua niihin urheilijoihin, jotka nyt ovat lajinsa huipulla) todella menestyksekäs. Mutta valmentaja ei tätä näe! Tai kai hän nyt näkee, mutta ei halua auttaa että lapsesta tulisi vielä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"pärstäkertoimen" muuttamisesta valmentajaa miellyttävämmäksi?
Pitääkö alkaa lahjoa, imarrella, tunkea ohjeista piittaamatta juttelemaan ja juoruilemaan...?
ja se on seuran vaihto. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja se on seuran vaihto. Kokemusta on.
Helpottiko tilanne, saiko asianomainen parempaa & huomioivampaa valmennusta?
Olisiko moilla vielä kokemusta?
ja se on seuran vaihto. Kokemusta on.
Helpottiko tilanne, saiko asianomainen parempaa & huomioivampaa valmennusta? Olisiko muilla vielä kokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sai ja pärjäsi paremmin. Alkoi taas nauttimaan harkoistaan ja sai uusia kivoja kavereita. Kannattaa kokeilla.
Usein vanhemmat näkevät omat lapsensa lahjakkaampana kuin muut, voisikohan tässä olla kyse siitä?