Ukrainan sodassa samaa kuin työpaikka- ja koulukiusaamisessa

Eli ainahan kaikki on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että kiusaaminen niin työpaikalla kuin koulussa on ehdottoman väärin ja tuomittavaa. Samoin sota on ehdottoman väärin ja tuomittavaa päättäjien puheissa.

Sitten kuitenkin, työssä ja koulussa kiusatun pitää jostain ihmeen syystä alistua sovitteluun ja "ristiriitojen ratkaisuun" tilanteessa jossa tasan tarkkaan vain toinen osapuoli aiheuttaa koko tilanteen ja "ristiriidat".

Samoin nyt aletaan Ukrainan sodan suhteen alun yhtenäisyyden ja päättäväisyyden jälkeen kuulla ainakin rivien välissä kuulla Ranskan ja Saksan vässyköiltä johtajilta, että Ukrainan pitäisi alkaa jo tehdä rauhaa itsekin joustamalla ja tulemalla Venäjää vastaan, ettei sitä "nöyryytetä". Turkin mölinät ja yhteisymmärrys Venäjän kanssa Ukrainalta varastettujen viljojen viennissä on ihan oma lukunsa.

Alan epäillä, että 1930- ja 1940-luvun johtajat pistäisi Venäjän ruotuun paremmin kuin nykypäivän päättäjät. Toki heillä ei ollut vastassa ydinaseuhkaa, mutta ainakaan he ei sortuisi tähän loputtomaan yliymmärtämiseen. Jos nyt länsimaat alkaa myötäilemään Venäjää, se on sama kuin Nürnbergissä olisi sanottu syytetyille, että hei te nyt vaan olitte ristiriidan toinen osapuoli ja silitelty päätä.

Olen itse ollut sekä koulu- että työpaikkakiusattu ja tunnistan sen saman lässytyksen mitä itse olen saanut osakseni esim. Macronin taannoisissa ulostuloissa ja se huolestuttaa. Ukraina tarvii nyt kaiken avun mitä voi antaa tai Venäjä jatkaa samaa touhua, ihan niinkuin se koulu- tai työpaikkakiusaaja jos sitä ei ikinä pysäytetä tai laiteta rajoja.