Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vieläkö koululiikunnassa oppilaat valitsee pelaajat kun pelataan pallopelejä?

Vierailija
07.06.2022 |

Muistan noiden tilanteiden olleen aina jotenkin masentavia. Opettaja nimesi joukkueille kapteenit (yleensä niitä, jotka harrasteli vapaa-ajalla jotain pallopeliä) ja nämä valitsi sitten vuorotellen joukosta pelaajat tiimiinsä. Pelitaidoilla ei ollut niin väliä vaan kaverit valittiin ensin ja epäsuosiossa olevat otettiin viimeiseksi pitkin hampain ja yökötellen.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
07.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin joka kerta viimeisimpiä valittuja ja sain aina jonkun taka-pakin tai maalivahdin roolin, jossa olin kehnoin, vaikka koin hyökkääjänä olemisen luontevampana.

Vierailija
2/2 |
07.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän ne tuolla tavalla vieläkin valitaan, vaikka sitä on yritetty muuttaa. Tuota muutosta yritettiin jo 90 luvun alkupuolella muuttaa niin että oppilaat laitettiin joko pituusjärjestykseen tai nimijärjestykseen tms, ja sitten jako kahteen. Mutta silloinkin siellä oli ne pelihullut kaverit jotka järjestivät rivin niin että he pääsivät samaan joukkueeseen ja kaikki hylkiöt päätyivät mihin päätyivät ja tietysti noista pelihulluista löytyivät myös ne joukkueiden kapteenitkin.

Koululiikunnan vuoksi ajattelin monen vuoden ajan että olen pelkkä laiskuri, eikä liikunta kiinnosta.

Kun ikää tuli vähän lisää, niin minä olen nyt se joka harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja on vieläpä hyvä siinä. Että kiitos vaan opettaja kun suosit noita "lahjakkaita" oppilaita. Liikuntaa en vihaa, mutta yhä edelleen kolmenkymmenen vuoden jälkeen vihaan sitä koululiikuntaa joka pilasi niin monta vuotta elämästäni.

Olen ollut muutaman kerran nuorisolle valmentajana ja olen itse muuttanut niitä käytäntöjä joita meillä lapsena oli. Mietin jo lapsena että mitä järkeä on pelata esimerkiksi jalkapalloa niin järkyttävän suurella kentällä, koska siellä ei pysty edes tapahtumaan mitään ja pallonhallintaa ei opi. Esimerkiksi jalkapallossa olen tehnyt niin että puolustajia ei ole, vaan ensin koko kenttä jaetaan kahtia. Tämän jälkeen kentän puolisko vielä jaetaan kahteen osaan. Niiden päihin tulevat maalit, eli yhteensä neljä maalia. Ja sitten neljä joukkuetta pelaa neljään maaliin, niin että jokainen saa varmasti liikkua niin paljon kuin vain pystyy. Kenenkään ei tarvitse paleltua puolustuksessa, taukoja saa pitää vapaasti ja hauskaa on ollut kaikilla kun urheilusta ei ole tehty niin vakavaa. Tietysti joillekin säännöt voivat olla tärkeitä, mutta mielestäni tärkeintä on se että lapset pääsevät liikkumaan ja säännöt ja taktiikat opetellaan vasta sitten myöhemmin.

Samalla tavoin olen tehnyt koripallon kanssa. Eli kenttä puoliksi, neljä joukkuetta ja sitten pelataan niin että päädyssä on pehmeä patja johon pitää pallo saada osumaan, mutta tätä pelataan koripallon säännöillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän kolme