Poika ei halua vuoden päästä lakkiaisjuhlia.

Varatkaa vaikka pöytä hienommasta ravintolasta ja menkää sinne perheen kanssa syömään ja juhlistamaan.

Matka ulkomaille, johonkin mieluisaan kohteeseen.

Ei ole ainoa, joka ei halua juhlia. Kunnioittakaa pojan toivetta. Pääsette ja kaikki pääsevät helpommalla, kun ei tarvi juhlia ja panostaa niihin.

Pojan mieli saattaa vuodessa muuttua ja haluaakin ne juhlat. Ja jos ei halua, niin kysy häneltä itseltään mitä haluaa tilalle.

Kannattaakin alkaa nyt pohtimaan vuoden päässä ehkä olevia juhlia.

Veljeni katosi suoraan lukioltaan muutamaksi päiväksi ja oli tehnyt etukäteen selväksi että niin myös tulee tapahtumaan. Ei juhlia, ei kalabaliikkia.

Minäkään en olisi aikoinani halunnut juhlia, mutta äitini päätti toisin ja kutsui jopa etäisiä serkkujani ym. Olen sosiaalisesti kömpelö ja ujo, oli kyllä raskaat ja ahdistavat juhlat. Ja äiti tyytymätön siihen, etten osannut olla juhlakaluna.

Ihanaa, että nuorten toiveita kuunnellaan! Olisin itse nauttinut esim. juuri ravintolakäynnistä ja kotona kakusta oman perheen kesken, ne olisi olleet riittävät juhlat.