Kykeneekö epävakaa ihminen vanhemmuuteen?

No miten kauniisti sanoisi, että ei heti vastaus menisi roskiin? Kaikki voivat tietysti saada lapsia - jos ei rajoitteita omassa terveydessä ole - mutta moelestäni ei kannata:

Ensinnäkin perinnöllisyys!

Toiseksi: vaikka lapsi ei olisikaan epävakaa, hän tarvitsee paljon vakaata tukea kasvaakseen, jokainen lapsi siis.

Itse jouduin seuraamaan tasapainotonta menoa kotona. Sairaalloista mustasukkaisuutta, lama-ajan vaikeita rahaongelmia, alkoholin liikakäyttöä, toisen vanhemman itsemurhasta puhumista ja jopa häipymistä kotoa niin että mietittiin tappoiko hän itsensä (useasti). Toisen vanhemman totaalista mielenterveyden pettämistä terveysongelman seurauksena. Isoja dramaattisia riitoja joissa itkin peloissani. Jatkuvaa uhkaa siitä että koko hemmetin omaisuus menee kun raha-asiat on niin viturallaan.. Joku saattoi pelätä mörköjä lapsena, minä pelkäsin ulosottomiestä.

Minä olen ainoa joka on saanut mitään diagnooseja. Olin vanhempien mielestä "vaikea lapsi"  vaikka oirehdin ihan syystäkin.

Toivon välillä, että he eivät koskaan minua olisikaan hankkineet. Ne hyvät ajat ei paikanneet sitä ahdistavaa ilmapiiriä kotona ja tasapainottomuutta. Vielä aikuisenakin stressinsietokykyni on alhainen, kuvittelen uhkia siellä mitä niitä ei ole, elämästä suuri meni henkiseen selviytymistaisteluun ja oman huonon itsekäsityksen aiheuttamien ongelmien kanssa kamppailuun. Häpeä on myös varjostanut omaa elämää.  Omia lapsia en todennäköisesti hanki koska en halua ketään kärsimään tänne.

Epävakaadiagnoosi ei auttanut minua yhtään mitenkään.

Sen sijaan lapsuuden traumatisoitumisen ymmärtäminen auttoi ja turvallisuuden tunteen opettelu aikuisena. Kun opin ymmärtämään C-PTSD ja PTSD oireilua moni asia valkeni minulle. Siinä mietin asioita sitä kautta mitä minulle on tapahtunut, ei mikä minussa on vialla ja olen opetellut ymmärtämään itseäni historiani valossa ja reagointimalleja mitä minulle on muodostunut.

Oikeasti epävakaa vai vain papereissa? Kaksi eri asiaa.

Riippuu tapauksesta ja mitä muuta ongelmaa lisänä. Jos esim. päihteiden käyttöä, niin tuskin hyvä heiluu.

Kyllähän 90 % ongelmaisistakin KYKENEE jollain lailla vanhemmuuteen, mutta tulokset ovat monenkirjavat. Terve tukiverkko tietysti auttaa asiaa jne.