Kuinka moni täällä on sitä mieltä, että kun eroaa, niin ei voi
käyttää enää MITÄÄN ex-mieheltään saamia koruja? Vaan ne pistetään sivuun ja annetaan myöhemmin vaikka yhteisille lapsille?
Itse en ole ikinä ennen kuin toista ketjua täällä luin, niin tullut edes ajatelleeksi, ettenkö voisi pitää kaikkia exältä saatuja koruja lukuunottamatta kihla- ja vihkisormusta.
Jäin ihmettelemään, että kumpikohan tapa on sitten yleisempää? :)
Kommentit (7)
Itse en kuitenkaan enää käytä niitä. Ei vain tunnu hyvältä. Muut saavat tietenkin tehdä ratkaisunsa itse.
olen kyllä aina vain naimisissa, mutta jos nyt ero tulisi niin en tosiaankaan lakkaisi käyttämästä rakastamiani koruja, jotka ovat vieläpä aika huomattavan hintavia vain siksi, että olisin eronnut ne antaneesta miehestä. miehet miehinä ja korut koruina.
mutta luulisin ettei se tuntuisi kovin hyvältä, ja itse ainakin sain suurimman osan isäni äidilleni antamista koruista itselleni kun olin tarpeeksi vanha. Ei äiti niitä eron jälkeen käyttänyt.
tosin sain niitä melko vähän.
Ja mitä tulee kihla- ja vihkisormuksiin, voisin käyttää niitäkin. 1)maksoin ne, 2) suunnittelin itse vihkisormuksen melko eleettömäksi.
tungen vaan eri sormeen.
Taidan olla sen verran materialisti, että mulle ne on vaan tavaraa.
Minä olen ihan normaali ihminen joka ottaa esineet esineinä, niillä ei ole mitään tunteita, en liitä niihin tunteita. Samoin teen ruoan kanssa. Ja monen muun ilmiön kanssa.
Minä olen ihan normaali ihminen joka ottaa esineet esineinä, niillä ei ole mitään tunteita, en liitä niihin tunteita. Samoin teen ruoan kanssa. Ja monen muun ilmiön kanssa.
Mä pidän suuressa arvossa eräitä koruja. Esim. mummoltani perittyjä. Myöskin rippiristi on tärkeä vaikka en sitä kuin harvoin pidä. Vanhemmiltani olen myös saanut koruja jotka on mulle tärkeitä, samoin mieheltä. Ei ne ole mitään esineitä, ne on koruja joilla on tunnearvoa.
niistä. Nyttemmin olen antanut ne tyttärellemme ja ostanut itselleni uudet samantyyppiset.