Perintökorujen käyttö
Miehen suvussa on perintökorut, jotka kulevan vanhimman lapsen mukana. Jos lapsi on poika, ne menevät tämän vaimolle ja siten tämän lapsen äidille. Ikää koruilla on yli 100 vuotta. Nyt ne ovat minulla. Jos olisit miehen sisko, loukkaantuisitko, jos käyttäisin äitisi koruja sukujuhlissa?
Kommentit (11)
En tietenkään, jos ne on sun, ne on sun.
Olisin helpottunut, että niitä ei ole myyty tai heitetty pois. Monet ei enää arvosta perintökoruja.
Ajattelisin, että niitä pidetään arvossa, joten ehkä siirtyvät myös seuraavalle sukupolvelle.
Sekä sille sukupolvelle syntyy niihin side, varsinkin jos äiti kertoo, että nämä ovat perintökorut, ja tulevat sitten sinulle ja sinun lapsille.
Kyllä se sisko on aina tiennyt, että hän ei tule niitä ikinä käyttämään. Se on perinteiden juju.
Itse pidän outona, että korut annetaan automaattisesti vanhimmalle lapselle. Voihan olla, että vanhin on ikuinen poikamies jolla ei ole vaimoa eikä lapsia. En arvostaisi, jos äitini antaisi perintökorut veljen puolisolle eikä minulle/sisarilleni, verisukulaisille.
En sinänsä loukkaantuisi siitä jos veljen vaimo pitäisi saamiaan koruja, mutta tämä perintökuvio olisi sellainen joka on minusta kummallinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän outona, että korut annetaan automaattisesti vanhimmalle lapselle. Voihan olla, että vanhin on ikuinen poikamies jolla ei ole vaimoa eikä lapsia. En arvostaisi, jos äitini antaisi perintökorut veljen puolisolle eikä minulle/sisarilleni, verisukulaisille.
En sinänsä loukkaantuisi siitä jos veljen vaimo pitäisi saamiaan koruja, mutta tämä perintökuvio olisi sellainen joka on minusta kummallinen.
No meneehän ne sitten varmaan veljen lapsille aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän outona, että korut annetaan automaattisesti vanhimmalle lapselle. Voihan olla, että vanhin on ikuinen poikamies jolla ei ole vaimoa eikä lapsia. En arvostaisi, jos äitini antaisi perintökorut veljen puolisolle eikä minulle/sisarilleni, verisukulaisille.
En sinänsä loukkaantuisi siitä jos veljen vaimo pitäisi saamiaan koruja, mutta tämä perintökuvio olisi sellainen joka on minusta kummallinen.
Meillä perintökorut menee äidiltä tyttärille. Olenkin jo antanut tyttärille korun kun he ovat saaneet tyttären.
miksi se mies ei voi pitää niitä koruja, siis säilyttää hallintaoikeuden, ja vaimolla olisi hallintaoikeuden sijaan niihin vain käyttöoikeus.
Jos perisit miljoona-asunnon niin muuttaisitko sinne vai pitäisitkö sitä omistuksessasi pelkän näön vuoksi, jottei muuta perilliset vahingossakaan vaan suutu?
Outoa antaa ne pojan vaimolle, tyttärellehän äidin korujen pitäisi periytyä. Miten sitten toimitaan, jos tulee avioero? Palauttaako vaimo ne sille pojalle vai viekö mennessään?
Olisin tyytyväinen jos näkisin, että korut ovat käytössä. Meidän suvussa kävi niin, että korut vaan hävisivät eli ne ilmeisesti myytiin. Tähän omistajalla oli oikeus, mutta esim minä olisin voinut ostaa jonkun muistoksi, jos asiasta olisi etukäteen kerrottu.
En tietenkään, olisin hyvilläni siitä, että arvostat koruja niin paljon, että käytät niitä.