Elintasoahdistus
Olen jotenkin syvästi ahdistunut siitä, mitä kaikkea "pitäisi olla". Olen ihan hyväpalkkainen suomalainen mies, mutta taakkana on elätusmaksut, rutiköyhät vanhemmat ja kallis vuokra. Omaisuutta on ikäiseni tilastollisen keskivertosuomalaisen verran, mutta tilastot tuntuvat valehtelevan.
Ensin exä tulee hehkuttamaan (meillä on aika avoimet välit) että miten upea ja päättäväinen miesystävä hänellä on, omakotitalot ja hirsihuvilat ja kaikkea, tuntuu tosi pahalta. Ei hän sitä tarkoita, mutta sellainen olo tulee, että tässä nyt on paremman luokan ihminen kuin mihin hän on tähän mennessä tottunut.
Sinkkuelämäni aikana koen, että suurin naisia karkoittava tekijä on ollut nimenomaan elintason mataluus, joka johtuu siitä, että yritän säästää edes jotain jos tulevaisuudessa ostaisi omistusasunnon. Ei kesämökkiä, ei autoa, asuu kerrostalossa=forget it.
Olen rakastunut tällä hetkellä matalapalkkaiseen ja kouluttamattomaan mutta fiksuin ja kauniiseen naiseen, mutta tuntuu että hänelläkin tuntuu olevan itsestäänselvyys että miehellä kuuluu olla kaikki. Esimerkiksi matkustelen itse lähes aina hänen luokseen ja hyvän hyvyyttäni ostan korkealaatuisia elintarvikkeita meille kokattavaksi koska hänellä on aika vähän rahaa, mutta viime aikoina on tullut vihjauksia että olisi niin kiva jos minullaolisi oma auto, kun on niin epänaisellista ajaa hänen autoaan rautatieasemalle muutaman kilometrin matkan minua noutamaan, olisi paljon miehekkäämpää jos tyylikkäästi ajaisin autolla hänen pihaansa. Olen alkanut miettiä, läheneekö tämä vähän taloudellista hyväksikäyttöä, minun pitäisi siis maksaa useita satasia kuussa minulle muuten tarpeettomasti autosta, koska näyttää miehekkäältä kun mies ajaa autoa vaikka sellainen olisi pihassa valmiina? (Ei, en todellakaan ole tuollaiseen alistumassa, nainen saa lähteä jos tuo on kynnyskysymys)
Tuntuu siis lyhyesti sanottuna siltä, että kaikki naapurit ja kaverit on lähes miljonäärejä joilla on kaikki mökit, talot ja autot. Silti samaan aikaan luen lehdestä että miljoonalla ihmisellä on maksuhäiriömerkintä tai luottotiedot menneet.
Jokin ei nyt täsmää tässä minun todellisuudessani ja tutkitun todellisuuden välillä?
Olen miettinyt että yksi eläminen olisi niin paljon helpompaa, kukaan ei tulisi huomauttelemaan kesämökin puuttumisesta tai siitä, että ostin taas jotain K-makkaroita enkä de luxe sisäfilettä?
Kommentit (28)
Ihan itse sinä ostoksesi teet ja valitset, turha siitä on muita syyttää. Olet aikuinen ihminen, joten en ymmärrä tuollaista muiden syyttelyä sen takia, että teet ostopäätöksesi itse. Osta mitä ostat tai ole ostamatta, mutta älä valita. Hohhoijaa siis vain.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa naisessa on jotain vikaa. Vaihtoon. Vie vain itsetuntoa. Terveisin nainen joka on onnellisesti naimisissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan autottoman miehen kanssa. Sitä kutsutaan rakkaudeksi. En vaihtaisi rikkaampana, hän on ihana.
Ap:ssa on myös vikaa, jos hän elää yli varojensa vapaaehtoisesti. Jos naisen reikä maksaa liikaa hänelle, niin hän etsii halvemman reiän tai on reiättä. Normaali ihminen tajuaa tämän kyllä. Jo alakouluikäinen tajuaa, että jos ei ole rahaa, niin sitä ei ole, mutta ap ei tajua. Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse sinä ostoksesi teet ja valitset, turha siitä on muita syyttää. Olet aikuinen ihminen, joten en ymmärrä tuollaista muiden syyttelyä sen takia, että teet ostopäätöksesi itse. Osta mitä ostat tai ole ostamatta, mutta älä valita. Hohhoijaa siis vain.
En ole ketään mielestäni syyttänyt ja tiedostan, että itse teen omat valintani. Eniten nyt tässä ahdistaa tämä yleinen elintasovaatimus, ei niinkään erityisesti naisystävääni liittyen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa naisessa on jotain vikaa. Vaihtoon. Vie vain itsetuntoa. Terveisin nainen joka on onnellisesti naimisissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan autottoman miehen kanssa. Sitä kutsutaan rakkaudeksi. En vaihtaisi rikkaampana, hän on ihana.
Ap:ssa on myös vikaa, jos hän elää yli varojensa vapaaehtoisesti. Jos naisen reikä maksaa liikaa hänelle, niin hän etsii halvemman reiän tai on reiättä. Normaali ihminen tajuaa tämän kyllä. Jo alakouluikäinen tajuaa, että jos ei ole rahaa, niin sitä ei ole, mutta ap ei tajua. Outoa.
Olet käsittänyt täysin väärin. Kyllä minulla rahaa on ja sitä kertyy koko ajan, mutta ongelma on nimenomaan tämä vihjailu kaikkien taholta että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Rahaa pitäisi siis olla, kertyä, ja samaan aikaan sen pitäisi näkyä ja tuntua.
Taas tämä vauvapalstalla meni tähän perseilyyn että aloittakaa. Kilvan haukutaan ja kiusataan kuin ala-asteen koulukiusaamisringissä, kun jollakin on oudot vaatteet tai tyhmät jutut. Ette ilmeisesti itse näe tässä mitään väärää? En ymmärrä, mutta suksikaa suolle, ei kiinnosta jatkaa juttua.
Ap
Ap. Ota asia puheeksi naisen kanssa. Keskustelkaa arvoista. Minun näkökulmastani olet hyvä ihminen. Kerro naiselle mitä olet ajatellut asioista. Olen nähnyt monenlaista, ja huomannut, että jokaisen tulee huolehtia omista kuluistaan. Ei kenenkään siivelle voi hypätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa naisessa on jotain vikaa. Vaihtoon. Vie vain itsetuntoa. Terveisin nainen joka on onnellisesti naimisissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan autottoman miehen kanssa. Sitä kutsutaan rakkaudeksi. En vaihtaisi rikkaampana, hän on ihana.
Ap:ssa on myös vikaa, jos hän elää yli varojensa vapaaehtoisesti. Jos naisen reikä maksaa liikaa hänelle, niin hän etsii halvemman reiän tai on reiättä. Normaali ihminen tajuaa tämän kyllä. Jo alakouluikäinen tajuaa, että jos ei ole rahaa, niin sitä ei ole, mutta ap ei tajua. Outoa.
Olet käsittänyt täysin väärin. Kyllä minulla rahaa on ja sitä kertyy koko ajan, mutta ongelma on nimenomaan tämä vihjailu kaikkien taholta että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Rahaa pitäisi siis olla, kertyä, ja samaan aikaan sen pitäisi näkyä ja tuntua.
Taas tämä vauvapalstalla meni tähän perseilyyn että aloittakaa. Kilvan haukutaan ja kiusataan kuin ala-asteen koulukiusaamisringissä, kun jollakin on oudot vaatteet tai tyhmät jutut. Ette ilmeisesti itse näe tässä mitään väärää? En ymmärrä, mutta suksikaa suolle, ei kiinnosta jatkaa juttua.
Ap
Jep, suksi suolle meidän kaikkien kanssa, jotka eivät ongelmaasi ymmärrä.
Jos naisihmisellä on sinulle liian kovat vaatimukset ja ne mietityttävät sinua, niin tuskinpa suhteenne on kovin tasa-arvoinen ja pitkäikäinen. Etsi fiksumpi nainen, joka ei ole niin vaativainen ja tulee toimeen omillaankin. Niitä exäsi kälätyksiä on enää turha kuunnella, sen asian pitäisi myös olla itsestäänselvyys. Turhaan sinä itseäsi niillä kiusaat enää. Valinta on sinun.
Ehkä tuo on ikäkysymys. Jos olet esim 40v niin monilla on siinä iässä kaikenlaista omaisuutta. Itse opiskelen vielä ja lähes kaikki samanikäiset tutut asuvat vuokralla, kulkevat bussilla, tekevät matalapalkkaisia osa-aikatöitä ja monet saavat kelan tukia. Muutama työelämään siirtynyt tuttu säästää omistusasuntoon, matkustelee ja ostelee parempia kalusteita tms mutta mistään hirsihuviloista on turha haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse sinä ostoksesi teet ja valitset, turha siitä on muita syyttää. Olet aikuinen ihminen, joten en ymmärrä tuollaista muiden syyttelyä sen takia, että teet ostopäätöksesi itse. Osta mitä ostat tai ole ostamatta, mutta älä valita. Hohhoijaa siis vain.
En ole ketään mielestäni syyttänyt ja tiedostan, että itse teen omat valintani. Eniten nyt tässä ahdistaa tämä yleinen elintasovaatimus, ei niinkään erityisesti naisystävääni liittyen.
Ap
No just. Vai että yleinen elintasovaatimus. Nyt herralla menee hieman liian kovaa taas. Ei ole mitään yleistä elintasovaatimusta. Tai jos joillakin on, niin se on heidän ongelmansa. Kannattaa tutustua normaaliin maailmaan ja normaaleihin ihmisiin, kannattaa hieman laajentaa sitä kaverikuntaa ja huomata, että ihmiset ovat erilaisia. On luonnollista, että ihminen haluaa jotain, mutta on tervettä, että he tekevät itse töitä sen eteen ja se työ ei ole reisien avaaminen. Valitse viisaammin tästä eteenpäin.
Jos niin ahdistaa niin mikset tee jotain asialle.
Minä olen ollut valtaosan aikuisiästäni matalapalkkaisissa töissä ja silti minulla on auto, oma koti (paritalon puolikas Espoossa) ja satojen tuhansien eurojen osakesalkku.
Olenkin nostanut omaa tulotasoani sijoittamalla hyviin osingonmaksajiin ja näin saanut kuukausittaista käyttövaraa ihan arjen elämään. Tiedän että tämä ei ole nopein tapa rikastua eikä rikastuminen ole tavoitteeni. Tämä on matalariskisempi tapa vaurastua ja saada liikkumatilaa omaan talouteen ja nostettua elintasoa ilman että minun tarvitsee itse paiskia koko ajan enemmän ja enemmän työtä. Nyt osinkoja tulee nettona tilille nelinumeroinen määrä kuukausittain ja tämän ylimääräisen tulon ansiosta minulla on paljon enemmän mahdollisuuksia.
Parisuhteessa kannattaa ottaa puheeksi ne asiat, jotka alkavat hiertää. Meillä kaikilla on erilaiset arvot ja tyylit käyttää rahaa. Osa elää säästeliäästi ja osa yli varojensa. Parisuhde ei toimi kovinkaan hyvin, jos arvostetaan eri asioita. Saati sitten, jos oletetaan, että toinen kustantaa elintason.
Omassa tuttavapiirissä varakkaimmat ovat perineet omaisuutensa. Talot, mökit, maat ja mannut kulkevat suvussa. Olen tehnyt sen huomion, että aika moni ns. persaukinen esittää varakkaampaa kuin onkaan. Kaikki raha mikä tulee, niin menee samantien.
Ihmisiä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. On meitä keskiluokkaisia, joilla on omat talot, mökit ja autot, ja keski-iässä ne kaikki velattomina. Ja monen keskiluokkaisen lapset saavat jo alkuun helpotusta elämäänsä, onnekkaimmat suoraan sen ekan asunnon, toiset ainakin rahaston.
Sinulla on köyhät vanhemmat, eli et kuulu näihin onnekkaisiin. Joten älä vertaa heihin. Sinä elät omista lähtökohdistasi parhaasi mukaan. Ehkä kumppanisi osaisi sitä arvostaa, jos puhut suoraan, mikä tilanteesi on. Ehkä otat liian tosissasi tuon autopuheen, moni puhuu ajattelemattomasti jotain, eikä oikeasti kuitenkaan haluaisi sinua loukata.
Selvä manipulointiyrityshän tuo on naisystäväsi puolelta, eli ei mitään epäselvyyttä jätä tuollainen vihjailu. Jos itse kohtaisin tuollaista käytöstä uuden kumppanini puolelta, saattaisin siihen takertua ja siirtää puheenaiheen siihen sanomalla jotakin tyyliin: "Minulla ei ole autoa eikä myöskään ole tulossa ja sinun pitää se asia hyväksyä tai sitten jatkamme eri suuntiin." tms.
Eli en jäisi tuollaista kelaa kovin pitkäksi aikaa kuuntelemaan vaan odottaisin seuraavaa kertaa kun hän taas asiasta mainitsee ja nostaisin heti kissan pöydälle.
Tai sitten vaihtoehtoisesti ottaisin asian puheeksi sillä tavalla, että aluksi muistuttaisin kumppania siitä mitä hän on aiemmin puhunut minulle ja sen jälkeen kertoisin oman kantani asiaan.
Missään nimessä en antaisi asian vain olla, sen verran tärkeä se on.
Ei kannata vertailla itseään muihin. Onnellisuus ei muutenkaan ole ostettavissa, se on sisältäpäin tulevaa tunnetta. Voit ostaa itsellesi hetkellisesti hyvän mielen, mutta se on ohimenevää.
Koeta ajatella, että sulla on oma elämä, jossa sinä teet omat valintasi. Jos teet listaa, huomaat että sulla on elämässäsi monta hyvää asiaa. Enemmän kuin monella muulla. Kaikkea ei ole, eikä tarviikaan. Ihmisten kuten ex ja tyttöystävä, puheita ja toiveita voi sujuvasti kuunnella, mutta ei jäädä niitä sitten enää vatvomaan. Tyttöystävän kommentti auton ajamisen epänaisellisuudesta/ miehekkyydestä on naurettava.
Pinnallisia ihmisiä on joka kunnassa ja kaupungissa. Melkein jokainen tietänee tai tuntenee. Voi olla ulkoisesti vaikka mitä hienoa omaisuutta, mutta mitäpä on siellä korvien välissä? Ja se paksu lompakko? Mitä sillä tekee? Sen avulla et voi ostaa aitoa onnea tai edes tyytyväisyyttä elämääsi. Eikä se estä vaikkapa sairastumisia.
Siis täh. Ihan turha miettiä mitä muilla on, mieti mieluummin mitä se muiden omaisuuden ylläpito niille vuodessa maksaa.
Vähemmän jatkuvia omaisuudesta ja elintasoinflaatiosta koituvia menoja = enemmän rahaa säästöön.
Naisystävällesi aiheutuu vaivaa siitä että hän sinua kuskaa ja hänen kommenttinsa heijastavat hänen omaa itsetuntoaan tai sen puutetta joten ehkä kannattais miettiä miten tässä edetä.
Ja ei, ei ole itsestäänselvyys että miehellä on auto. Olet fiksu kun et lisää omia kiinteitä kulujasi tilanteessa jossa koitat saada rahaa säästöön omaa asuntoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. On meitä keskiluokkaisia, joilla on omat talot, mökit ja autot, ja keski-iässä ne kaikki velattomina. Ja monen keskiluokkaisen lapset saavat jo alkuun helpotusta elämäänsä, onnekkaimmat suoraan sen ekan asunnon, toiset ainakin rahaston.
Sinulla on köyhät vanhemmat, eli et kuulu näihin onnekkaisiin. Joten älä vertaa heihin. Sinä elät omista lähtökohdistasi parhaasi mukaan. Ehkä kumppanisi osaisi sitä arvostaa, jos puhut suoraan, mikä tilanteesi on. Ehkä otat liian tosissasi tuon autopuheen, moni puhuu ajattelemattomasti jotain, eikä oikeasti kuitenkaan haluaisi sinua loukata.
Tämä. Mulla sama kuin kirjoittajalla. Aloittajan kannattaa rakentaa oman elämänsä taloutta niistä lähtökohdista mitä hänellä on. Naisystävällä ehkä liian suuret haaveet omiin ja ap:n resursseihin nähden. Ap:n kannattaa keskustella hänen kanssaan että riittäisikö vähän vähempi ja rakentaisitte yhdessä sitä tulevaisuutta myös talouden osalta. Riittääkö rakkaus siihen vai viekö reittä pitkin kiipiminen naisystävän mielistelemään jotain taloudellisesti jo edellä olevaa.
Vai käytätkö sinä naista taloudellisesti hyväksesi, kun ajalet hänen autollaan ja notkut hänen asunnollaan?
Naisen biologia ohjaa parittelemaan miehen kanssa, joka kykenee elättämään naista kun tämä on raskaana ja hoitaa jälkeläisiä. Mies joka ei tähän kykene, näyttäytyy naiselle lähinnä lapsena. Jos nainen joutuu kantamaan perheessä taloudellista vastuuta, kodinhoitovastuuta ja lastenhoitovastuuta, mihin hän itse asiassa tarvitseekaan miestä, vai onko mies vaan siipeilevä vapaamatkustaja? Jos taas mies hoitaa pääasiassa samat velvollisuudet kuin nainen, miksi nainen ei asuisi esimerkiksi naiskämppiksen kanssa, vaan miehen?
"Vihjailu kaikkien taholta, että pitäisi olla sitä ja pitäisi olla tätä. Rahaa pitäisi siis olla, kertyä, ja samaan aikaan sen pitäisi näkyä ja tuntua."
Tämä siis suoraan ap:n tekstistä.
Miksi minun ystävissäni ei ole yhtään vihjailevaa ihmistä? Tai jos on, niin en ole sitä noteerannut mitenkään. Ystäväni ovat ihania rauhallisia ja maanläheisiä ihmisiä, joilla ei ole tarvetta esittää enempää ja heillä ei ole mielestäni muihin kohdistuvia vaatimuksia tai odotuksia. Jokainen tallaa täällä omana itsenään ja muodostaa elämänsä arvojensa mukaisesti. Sinun ja tytsyn arvot eivät ole samanlaiset, mutta jos haluat väkisillä olla hänen kanssaan, niin ok, sinulla on hieman mietittävää miten asioista selviydyt tulevaisuudessa.
Exäsi hirsihuviloiden pitäisi olla sinulle vain kiva tietää -osastoa, niitä sinä et voi apinoida. En ymmärrä miksi edes mietit jonkun exäsi asioita. Janottaako vanha suola yhä vai onko se pelkkä raaka kateus, joka puskee päälle?
Opi iloitsemaan siitä mitä sinulla on ja arvostamaan elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Selvä manipulointiyrityshän tuo on naisystäväsi puolelta, eli ei mitään epäselvyyttä jätä tuollainen vihjailu. Jos itse kohtaisin tuollaista käytöstä uuden kumppanini puolelta, saattaisin siihen takertua ja siirtää puheenaiheen siihen sanomalla jotakin tyyliin: "Minulla ei ole autoa eikä myöskään ole tulossa ja sinun pitää se asia hyväksyä tai sitten jatkamme eri suuntiin." tms.
Eli en jäisi tuollaista kelaa kovin pitkäksi aikaa kuuntelemaan vaan odottaisin seuraavaa kertaa kun hän taas asiasta mainitsee ja nostaisin heti kissan pöydälle.
Tai sitten vaihtoehtoisesti ottaisin asian puheeksi sillä tavalla, että aluksi muistuttaisin kumppania siitä mitä hän on aiemmin puhunut minulle ja sen jälkeen kertoisin oman kantani asiaan.
Missään nimessä en antaisi asian vain olla, sen verran tärkeä se on.
Tässä tulee mieleen joku 90 päivää morsiamena-sarjan henkilöt, jotka seukkaavat kehitysmaissa asuvien tyyppien kanssa. He lähettävät rahaa mielitietylleen, vaikka rahaa ei oikeastaan ole, kustantavat kaiken alkaen tissi- ja huulitäytteistå ja kas kas, kun he näkevät, niin sama lypsäminen jatkuu! Yllätys yllätys...
Tuossa naisessa on jotain vikaa. Vaihtoon. Vie vain itsetuntoa. Terveisin nainen joka on onnellisesti naimisissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan autottoman miehen kanssa. Sitä kutsutaan rakkaudeksi. En vaihtaisi rikkaampana, hän on ihana.