Elintasoahdistus
Olen jotenkin syvästi ahdistunut siitä, mitä kaikkea "pitäisi olla". Olen ihan hyväpalkkainen suomalainen mies, mutta taakkana on elätusmaksut, rutiköyhät vanhemmat ja kallis vuokra. Omaisuutta on ikäiseni tilastollisen keskivertosuomalaisen verran, mutta tilastot tuntuvat valehtelevan.
Ensin exä tulee hehkuttamaan (meillä on aika avoimet välit) että miten upea ja päättäväinen miesystävä hänellä on, omakotitalot ja hirsihuvilat ja kaikkea, tuntuu tosi pahalta. Ei hän sitä tarkoita, mutta sellainen olo tulee, että tässä nyt on paremman luokan ihminen kuin mihin hän on tähän mennessä tottunut.
Sinkkuelämäni aikana koen, että suurin naisia karkoittava tekijä on ollut nimenomaan elintason mataluus, joka johtuu siitä, että yritän säästää edes jotain jos tulevaisuudessa ostaisi omistusasunnon. Ei kesämökkiä, ei autoa, asuu kerrostalossa=forget it.
Olen rakastunut tällä hetkellä matalapalkkaiseen ja kouluttamattomaan mutta fiksuin ja kauniiseen naiseen, mutta tuntuu että hänelläkin tuntuu olevan itsestäänselvyys että miehellä kuuluu olla kaikki. Esimerkiksi matkustelen itse lähes aina hänen luokseen ja hyvän hyvyyttäni ostan korkealaatuisia elintarvikkeita meille kokattavaksi koska hänellä on aika vähän rahaa, mutta viime aikoina on tullut vihjauksia että olisi niin kiva jos minullaolisi oma auto, kun on niin epänaisellista ajaa hänen autoaan rautatieasemalle muutaman kilometrin matkan minua noutamaan, olisi paljon miehekkäämpää jos tyylikkäästi ajaisin autolla hänen pihaansa. Olen alkanut miettiä, läheneekö tämä vähän taloudellista hyväksikäyttöä, minun pitäisi siis maksaa useita satasia kuussa minulle muuten tarpeettomasti autosta, koska näyttää miehekkäältä kun mies ajaa autoa vaikka sellainen olisi pihassa valmiina? (Ei, en todellakaan ole tuollaiseen alistumassa, nainen saa lähteä jos tuo on kynnyskysymys)
Tuntuu siis lyhyesti sanottuna siltä, että kaikki naapurit ja kaverit on lähes miljonäärejä joilla on kaikki mökit, talot ja autot. Silti samaan aikaan luen lehdestä että miljoonalla ihmisellä on maksuhäiriömerkintä tai luottotiedot menneet.
Jokin ei nyt täsmää tässä minun todellisuudessani ja tutkitun todellisuuden välillä?
Olen miettinyt että yksi eläminen olisi niin paljon helpompaa, kukaan ei tulisi huomauttelemaan kesämökin puuttumisesta tai siitä, että ostin taas jotain K-makkaroita enkä de luxe sisäfilettä?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Jos niin ahdistaa niin mikset tee jotain asialle.
Minä olen ollut valtaosan aikuisiästäni matalapalkkaisissa töissä ja silti minulla on auto, oma koti (paritalon puolikas Espoossa) ja satojen tuhansien eurojen osakesalkku.
Olenkin nostanut omaa tulotasoani sijoittamalla hyviin osingonmaksajiin ja näin saanut kuukausittaista käyttövaraa ihan arjen elämään. Tiedän että tämä ei ole nopein tapa rikastua eikä rikastuminen ole tavoitteeni. Tämä on matalariskisempi tapa vaurastua ja saada liikkumatilaa omaan talouteen ja nostettua elintasoa ilman että minun tarvitsee itse paiskia koko ajan enemmän ja enemmän työtä. Nyt osinkoja tulee nettona tilille nelinumeroinen määrä kuukausittain ja tämän ylimääräisen tulon ansiosta minulla on paljon enemmän mahdollisuuksia.
Jos mä nyt vielä tähän vastaan. Ilmeisesti meidän maailmankuva on ihan erilainen. On mullakin 250 000 osakkeissa, ennen Ukrainan kriisiä 350 000. Mutta jo asuttava omakotitalo maksaa tuon verran, kesämökki 250 000 jos ei halua ihan murjussa mökkeillä, en halua myöskään saastuttaa bensamoottorilla vaan ostaa uuden Teslan, rapiat 60 000. Eikä yhdellä autolla käytännössä pärjää jos haluaa syrjemmässä asua. Joku velkainen rivitalopätkä ja parisataa tuhatta osaketilillä on sellainen, ettei matalapalkkaiselta voi oikeastaan muuta odottaakaan. Mutta minulta pitäisi odottaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niin ahdistaa niin mikset tee jotain asialle.
Minä olen ollut valtaosan aikuisiästäni matalapalkkaisissa töissä ja silti minulla on auto, oma koti (paritalon puolikas Espoossa) ja satojen tuhansien eurojen osakesalkku.
Olenkin nostanut omaa tulotasoani sijoittamalla hyviin osingonmaksajiin ja näin saanut kuukausittaista käyttövaraa ihan arjen elämään. Tiedän että tämä ei ole nopein tapa rikastua eikä rikastuminen ole tavoitteeni. Tämä on matalariskisempi tapa vaurastua ja saada liikkumatilaa omaan talouteen ja nostettua elintasoa ilman että minun tarvitsee itse paiskia koko ajan enemmän ja enemmän työtä. Nyt osinkoja tulee nettona tilille nelinumeroinen määrä kuukausittain ja tämän ylimääräisen tulon ansiosta minulla on paljon enemmän mahdollisuuksia.
Jos mä nyt vielä tähän vastaan. Ilmeisesti meidän maailmankuva on ihan erilainen. On mullakin 250 000 osakkeissa, ennen Ukrainan kriisiä 350 000. Mutta jo asuttava omakotitalo maksaa tuon verran, kesämökki 250 000 jos ei halua ihan murjussa mökkeillä, en halua myöskään saastuttaa bensamoottorilla vaan ostaa uuden Teslan, rapiat 60 000. Eikä yhdellä autolla käytännössä pärjää jos haluaa syrjemmässä asua. Joku velkainen rivitalopätkä ja parisataa tuhatta osaketilillä on sellainen, ettei matalapalkkaiselta voi oikeastaan muuta odottaakaan. Mutta minulta pitäisi odottaa.
Ap
Sinun piti poistua tästä aloituksesta. Et ollut edes siinä sanojesi mittainen.
Olen todellakin. Mua vaivaa taustalla koko ajan esimerkiksi se, miten valtava talo meillä on. Sen lämmittämiseen menee energiaa, se pitää pitää puhtaana, eikä kaikissa huoneissa todellakaan käydä. Lisäksi on hölmöä olla yhtään kalustamatta tiloja, joten huonekalujakin pitäisi ostaa. Muuttaminen ei ole juuri nyt vaihtoehto, mutta toki myöhemmin on. Päätöntä laittaa kaikki yhteen taloon ja sitoa aika sen puunaamiseen ja kunnostamiseen. Missä merkitys? No, otin hetkeksi asumaan tyhjiin tiloihin ihmisiä ja olo kyllä helpotti sillä.
Ole huoleti veli, kohta kukaan meistä ei omista mitään ja ollaan onnellisia. Muutenkin tuttujesi omaisuus on pääosin velkaa ja kupla pihisee jo. Nykynaiset toki ovat toivottaman aivopestyjä ja sieluttomia materiahaukkoja, mutta ilmankin tarvittaessa pärjää. Ja viisas muutenkin vain lypsää lehmää, eikä ota sellaista kokonaan riesakseen.
Valoisaa kesää Pohjolaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa naisessa on jotain vikaa. Vaihtoon. Vie vain itsetuntoa. Terveisin nainen joka on onnellisesti naimisissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevan autottoman miehen kanssa. Sitä kutsutaan rakkaudeksi. En vaihtaisi rikkaampana, hän on ihana.
Ap:ssa on myös vikaa, jos hän elää yli varojensa vapaaehtoisesti. Jos naisen reikä maksaa liikaa hänelle, niin hän etsii halvemman reiän tai on reiättä. Normaali ihminen tajuaa tämän kyllä. Jo alakouluikäinen tajuaa, että jos ei ole rahaa, niin sitä ei ole, mutta ap ei tajua. Outoa.
Olet käsittänyt täysin väärin. Kyllä minulla rahaa on ja sitä kertyy koko ajan, mutta ongelma on nimenomaan tämä vihjailu kaikkien taholta että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Rahaa pitäisi siis olla, kertyä, ja samaan aikaan sen pitäisi näkyä ja tuntua.
Taas tämä vauvapalstalla meni tähän perseilyyn että aloittakaa. Kilvan haukutaan ja kiusataan kuin ala-asteen koulukiusaamisringissä, kun jollakin on oudot vaatteet tai tyhmät jutut. Ette ilmeisesti itse näe tässä mitään väärää? En ymmärrä, mutta suksikaa suolle, ei kiinnosta jatkaa juttua.
Ap
Jätä nuo asiattomat viestit huomiotta, täällä on myös asiallisia ihmisiä.
Tiedän mitä tarkoitat. Olen nainen ja huomattavasti varakkaampi miestäni. Maksan suurimman osan elämästämme, ja silti saan jatkuvasti kuulla mitä olisi kiva olla. Autoa pitäisi vaihtaa koko ajan, vene ois kiva, moottorikelkka, mönkijä ja kaukomatkoja. Aiemmin annoin noiden juttujen vaivata ja oli jotenkin sellainen olo että en riitä jos en ole koko ajan ostelemassa jotain leluja. Nyt en kiinnitä enää mitään huomiota noihin juttuihin ja jos en kelpaa ilman jatkuvaa ostelua, niin olkoon sitten niin. Minua ei painosteta eikä syyllistetä enää tässä asiassa.
Jos toimit niiden vihjailujen perusteella niin siinä taitaa täyttyä hyväksikäytön merkit ja jos niin on että kelpaat toiselle vain jos käytät rahasi hänen sanelemallaan tavalla, niin haluatko oikeasti olla sellaisen ihmisen kanssa. Et halua. Sehän on yhdenlaista hutsaamista jos toisesta hakee vain taloudellista hyötyä.
Lisäksi jos suhteenne lähenee niin voit olla varma että tilanne vain pahenee. On parempi että huomasit tämän nyt, kuin vasta yhteen muuton jälkeen.
Mä tekisin mitä tahansa että löytäisin pienituloisen ja elämästään silti nauttivan miehen. Itse olen luonnonläheinen 30v nainen, joka on rahansa sijoittanut kokemuksiin, matkusteluun - enkä ole kerryttänyt omaisuutta. Velaton olen ja näin ajattelin pysyäkin.
Harmi että monet 'minun tyyppiseni' miehet ajattelevat vain rahaa, omaisuutta ja autoa. Kaikkea mielestäni suht tylsää. Vaikka totta se on, että helpottaa omaisuus elämänlaatua ja tuo kai turvaa. Itsellä vain muut arvot. Haluan vapaata ja huoletonta elämää ilman isoja taakkoja niskassa..
Ap kuulostaa hienolta mieheltä. Elatusmaksut taakkana, eikä koko pitkässä itkuvirressä muuten sanaakaan lapsista, pelkkää itkua omasta elintasosta ja yhden ääliönaisen ylläpidon hankaluudesta.
Sun autottomuus ja mökittömyys ei ole meille normaaleille naisille se ongelma, vaan vastuttomuus oman jälkikasvun suhteen.