Jätetyn viha

Mies jätti. Ensin kaikki oli todella hyvin, tuli riita joka johti miehe sulkeutumiseen (kesti viikon) ja suhteen lopetukseen. Koska ei halua satuttaa. On itse hukassa ja käsittelee omia tunnelukkojaan. Antaa toivoa että palaamme myöhemmin yhteen.Kommunikaationpuute tuhosi koko suhteen parissa päivässä. Yritin korjata tilannetta , mies sanoo vaan olevansa sekaisin, eikä tiedä milloin saa ajatuksensa kasaan. Tilanteessa ei ole mukana kolmansia osapuolia, mustasukkaisuutta tms. Miehen mukaan tunteita on. Hyväksyin miehen eropyynnön ja päädyin vielä lohduttamaan häntä tilanteessa, vaikka itseen sattuu. Haluan uskoa mies puhuu totta ja ymmärtää hänen tunteita, syyllisyyttä jota hän kokee tilanteessa. Suhde oli itsessään kesti reilu 1/2v eli alussa oltiin vasta. Olemme puheväleissä, emmä kuitenkaan pidä yhteyttä. Asumme samassa kaupungissa , törmääminen toiseen on silti epätodennäköistä.

Vaikka vilpittömästi uskon miestä ja haluan ymmärtää. Kaikkien normaalien erotunteiden päällimmäiseksi nousee pettymys ja viha. Haluaisin huutaa, raivota pahanoloni hänelle ja kyseenalaistaa kaikki sanat/teot ennen eroa.

Miten tulla toimeen vihantunteiden kanssa? pelkään sanovani jotain mitä en tarkoita! Ja etäännytän miehen vielä kauvemmaksi. Onko tässä edes enää toivoa yrittää uudelleen?