Voiko mustasukkaisuudesta parantua?
Onko kellään kokemusta omasta tai kumppanin mustasukkaiauudesta, joka on johtunut aikaisemman kumppanin pettämisestä. Ja tarkoitan siis sellaista mustasukkaisuutta, mikä on vain mielikuvituksen tuotetta. Voiko sellaisesta parantua?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
En usko. Aina sitä on jotenkin tuntosarvet ojossa, kun osaa tarkkailla tiettyjä merkkejä. Pettäminen jättää ikuiset jälkensä.
Oletko sinä itse tämä mustasukkainen? Oletko pystynyt parisuhteeseen mustasukkaisuudesta huolimatta? Pystytkö olemaan loukkaamatta kumppania jatkuvilla epäilyillä?
Riippuu halusta, haluaako siitä pois.
Eli kysymys oli: Voiko mielikuvituspettämisen aiheuttamasta sairaalloisesta mustasukkaisuudesta parantua?
Kyllä, jos tajuaa olevansa päästään vialla. Jos ei tajua, niin toipumisennuste on olematon.
Kysehän on epäluuloisuudesta, jopa harhaluuloisuudesta ja heikosta itseluottamuksesta. Kaikkia näitä voidaan terapian keinoin hoitaa ja oppia pois virheellisistä, haitallisista ajattelumalleista ja oppia omien tunteiden hallintaa.
Mutta perusedellytys on sairautensa myöntäminen.
Himba kulttuurissa mustasukkaisuutta ehkäistään näin
kun katsoo kampissa jonkun entisen miesasiakkaan perässä räyhäävää niin vaikeaa se varmasti sellaiselle räyhääjälle on.
Naiset oikeasti haluaa, että mies on sopivasti mustasukkainen. Nainen pettyy pahasti, jos näin ei ole, ja sanoo heti: "Etkö tosiaan välitä minusta?".
Mustasukkaisella on ihmisellä on erittäin huono itsetunto.
Hän luulee ja pitää itseään niin surkeana ihmisenä, että ajattelee ettei hän riitä kumppanilleen vaan pelkää koko ajan että hänet jätetään ja että kumppani löytää uuden kumppanin.
Parantamalla omaa itsetuntoaan ja käsitystään itsestä, parantuu samalla mustasukkaisuudesta.
Itsetunto kuntoon. Ja sitten ihan katsoo senkin, että joskus on valinnut puolison, johon ei halua luottaa kun ei voi. Eli faktat haltuun.
Siis mustasukkaisen ihmisen päässä on jotain todella päässä vinksallaan.'
Ja paljon.
Normaali terve ihminen ei ole mustasukkainen.
Sellainen pieni omistushalu omaa kumppaniaan kohtaan, on tietenkin kaikilla, mutta vain pieni.
Jos yltyy kyttäämiseksi ja jatkuvaan luulotteluun ja luottamuksen puutteeseen, on jo kysymys mielenterveydellisestä ongelmasta.
Voi.
Olin tosi mustasukkainen edellisen mieheni kanssa joka ei paljoa puhunut ja nyt, nykyisen kanssa 5v yhdessä ja hän kun osaa kommunikoida, ei tarvitse olla mustis.
Toiset yllyttää tahallaan ja omalla toiminnallaan aiheuttaa mustasukkaisuutta, tätä on nähty niin monta kertaa eri puolilla, eri ihmisillä.
Mutta siihen leikkiin ei tarvitse lähteä mukaan, voi pysytellä sen yläpuolella, tai siitä pääsee kyllä irtikin jos onkin langennut. Kannattaa miettiä miksi on mustasukkainen, mitä se aiheuttaa, elämä on kaikilla, itselläkin, paljon mukavampaa ilman niitä ms-tunteita.
Olen päässyt eroon. Se kävi niin että olin ensin 7 vuotta sinkkuna, ja sitten aloin heilastelemaan vuoden verran jo kaveripohjalta tuntemani miehen kanssa. Ei ole ollut mitään mustistelua kummankaan puolelta, koska olemme samalla aaltopituudella näissä asioissa.
Luin juuri Aale Tynnin kirjan, jossa hän kertoi, että hänen toinen aviomiehensä parani mustasukkaisuudestaan.
En usko. Aina sitä on jotenkin tuntosarvet ojossa, kun osaa tarkkailla tiettyjä merkkejä. Pettäminen jättää ikuiset jälkensä.