Lue keskustelun säännöt.
Se tunne, kun ette oikeastaan enää välitä
17.05.2022 |
Ollaan parisuhderiitojen pyörteissä taisteltu nyt enemmän tai vähemmän pari vuotta. Lyhykäisyydessään mun mielestä mies ei kommunikoi ja on estynyt monin tavoin. Reissaa työnsä ja harrastustensa puolesta 80% ajasta ja käy kotona lähinnä kääntymässä. Miehen mielestä olen nalkuttava akka.
Oon pyytänyt yhteistäaikaa tai edes kivoja sanoja ennen uutta reissua kun ollaan yhdessä. Jotain puhetta mitähän ollaan 5 vuoden päästä tai 10 vuoden. Turhaan. Mies ei puhu, pakenee vaan ja välttelee.
Nyt viime aikoina on tullut olo, ettei oikeastaan edes kiinnosta. Mies antaa aikaansa juuri niin paljon kun itse haluaa, sitä ei mun toiveet ja anelut muuta. Tuli vapauttava tunne, kun aloin haaveilla mitä muuta voisi olla tarjolla ja leikittelemään idealla lähdöstä.
Kerroin miehelle tilanteen ja hälle se oli shokki. Lupasi muuttua ja järjestää aikaa, jopa puhua enemmän. Mut mä en enää jaksa, oon jo ottanu henkisesti sen askeleen eikä paluuta oo.
Kommentit (2)
Ajatuksen tasolla olet jo pettänyt miestäsi. Nykynaiset ovat moraalittomia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeaan suuntaan olet askeleen ottanut. Tottahan mies kokee shokkina, kun hänen tukipilari onkin elävä ihminen, eikä joku hengittävä kodinkone, joka ottaa avosylin vastaan, sitten kun joutaa kotiutumaan. Noilla läsnäoloprosenteilla on aika vaikea jaksaa uskoa enää mitään, mitä mies hätäpäissään keksii sanoa. Voisi toimia kuukauden pari, mutta pysyvämpää muutosta en jäisi odottelemaan, ja todennäköisesti pettymään.