Joka vuosi uutisoidaan huonosta sadosta ja mahdollisesta pulasta mutta ikinä mitään pulaa ei kuitenkaan tule.
https://yle.fi/uutiset/3-12443660
Tällä kertaa kasviöljyt uhkaavat loppua. Viime vuonna uutisoitiin muistaakseni huonosta ruis- ja perunasadosta ja siitä kuinka ruisleipää ei todennäköisesti riitä koko vuodeksi. No missä se pula näkyi? Ei yhtikäs missään. Ruisleivän hinnat eivät edes nousseet missään vaiheessa.
Pitäiskö näihin oikeasti saada joku asiantuntija joka osaisi katsoa asioita vähän laajemmasta näkökulmasta tämän ikuisen uhkanäkymien maalailun sijasta.
Kommentit (16)
Ei se kato näy vuodessa-kahdessakaan. Jos miettii kestävää kehitystä, niin sanotaan, että muutaman vuosikymmenen aikana alkaa oikeasti ruoasta olla pulaa. Jatkuva kuivuus verottaa esim. riisisatoa, joka on aika merkittävässä asemassa maapallon ruokaviljana. Lisäksi riisillä on todella suuri hiilijalanjälki.
Kaakao uhkaa loppua kokonaan maailmasta muutaman vuosikymmenen päästä.
Soijaa ja maissia tuotetaan karjan rehuksi huomattavasti enemmän kuin mitä syötäväksi.
Palkokasvit ovat erittäin nopeita viljellä, mutta niiden potentiaalia ei edellenkään ymmärretä.
Hyvää peltoalaa tuhlataan täysin järjettömiin viljelyksiin (kahvi, tupakka yms.).
Listaa voisi jatkaa...
Äly hoi kirjoitti:
Ei se kato näy vuodessa-kahdessakaan. Jos miettii kestävää kehitystä, niin sanotaan, että muutaman vuosikymmenen aikana alkaa oikeasti ruoasta olla pulaa. Jatkuva kuivuus verottaa esim. riisisatoa, joka on aika merkittävässä asemassa maapallon ruokaviljana. Lisäksi riisillä on todella suuri hiilijalanjälki.
Kaakao uhkaa loppua kokonaan maailmasta muutaman vuosikymmenen päästä.
Soijaa ja maissia tuotetaan karjan rehuksi huomattavasti enemmän kuin mitä syötäväksi.
Palkokasvit ovat erittäin nopeita viljellä, mutta niiden potentiaalia ei edellenkään ymmärretä.
Hyvää peltoalaa tuhlataan täysin järjettömiin viljelyksiin (kahvi, tupakka yms.).
Listaa voisi jatkaa...
Eiköhän nämä pelottelut "X loppuu ihan kohta maailmasta" ole samanlaisia, kuin vaikka öljyn loppuminen. Se päivämäärä, kun öljy loppuu, on samalla tavalla lähitulevaisuudessa, kuin fuusioenergian käyttöönotto.
Hinta voi nousta, mutta ei ne ole loppumassa.
Jos oot huomannu, niin maailmalla palaa. Myös ruoat. Myös Suomi on kansainvälisen ruokaketjun osa.
Vierailija kirjoitti:
Jos oot huomannu, niin maailmalla palaa. Myös ruoat. Myös Suomi on kansainvälisen ruokaketjun osa.
Meillä on rahaa maksaa ruu'asta ihan eri tavalla kuin jollain kehitysmailla (Kiina, Intia yms.). Kyllä me aina rahalla ruokaa tänne saadaan, kun maksetaan 100-1000 kertaa enemmän, kuin joku kehitysmaa.
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Tilakoko nousee koko ajan, joten pienet karsiutuvat kilpailusta. Ihan sama ilmiö, kuin kaupan alalla, että pikkukaupat lopettavat ja on vain megamarketteja.
Koneet on yhä kalliimpia ja erikoisempia, ja niitä tarvitaan vain hetki vuodessa, joten iso tilakoko on järkevä sen takia. Pätee sekä maanviljelykseen, että elikoiden kasvattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Aina sitä ruu'an hintaa voi nostaa valittamalla huonosta sadosta, vaikka sadolla tai viljan hinnalla ei ole mitään merkitystä ruan hintaan (raaka-aineet on 1-2% ruuan hinnasta).
Samoin sitä bensan hintaa voi nostaa valittamalla raakaöljyn hinnan nousua, mutta ei vaan koskaan lasketa bensan hintaa raakaöljyn hinnan laskiessa.
Aina on (teko)syy nostaa hintoja Suomessa. Todellisuudessa myyjät vaan haluavat suurempaa katetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Tilakoko nousee koko ajan, joten pienet karsiutuvat kilpailusta. Ihan sama ilmiö, kuin kaupan alalla, että pikkukaupat lopettavat ja on vain megamarketteja.
Koneet on yhä kalliimpia ja erikoisempia, ja niitä tarvitaan vain hetki vuodessa, joten iso tilakoko on järkevä sen takia. Pätee sekä maanviljelykseen, että elikoiden kasvattamiseen.
Vaan nyt kun alkaa olla myös jo ne ns. isot ja hyvinpärjäävätkin vaikeuksissa. Tuotantokustannukset ovat nousseet jäätävästi polttoaineista lannoitteisiin viimeisen vuoden aikana.
Eikä vieläkään ole tainnut tulla minkäänlaista kädenojennusta kvartaali toisensa jälkeen huipputulosta takovilta ja nytkin kaiken aikaa hintoja korkeammiksi hilaavilta kauppketjuiltamme viljelijän suuntaan.
Ongelmahan on tällä hetkellä ihan eri luokkaa kuin aikaisemmin. Nyt isot viljanviejämaat ovat kiletämässä vientiä. Viimeisenä Intia kielsi vehnän viennin. Toinen asia on sitten Suomessa maksettava viljan hinta mikä ei juuri ole viime vuosina reagoinut sadon määrään. Tänä vuonna senkin suhteen elämme erilaista aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Tilakoko nousee koko ajan, joten pienet karsiutuvat kilpailusta. Ihan sama ilmiö, kuin kaupan alalla, että pikkukaupat lopettavat ja on vain megamarketteja.
Koneet on yhä kalliimpia ja erikoisempia, ja niitä tarvitaan vain hetki vuodessa, joten iso tilakoko on järkevä sen takia. Pätee sekä maanviljelykseen, että elikoiden kasvattamiseen.
Vaan nyt kun alkaa olla myös jo ne ns. isot ja hyvinpärjäävätkin vaikeuksissa. Tuotantokustannukset ovat nousseet jäätävästi polttoaineista lannoitteisiin viimeisen vuoden aikana.
Eikä vieläkään ole tainnut tulla minkäänlaista kädenojennusta kvartaali toisensa jälkeen huipputulosta takovilta ja nytkin kaiken aikaa hintoja korkeammiksi hilaavilta kauppketjuiltamme viljelijän suuntaan.
Lannotteiden hinnasta saamme kiittää meidän nerokkaita poliitikkoja, jotka möivät norjalaisille (halvalla rahapulassa) kultamunia munivan hanhen, eli Kemira grow-hown ja siinä mukana mm. fosfaattikaivokset. Nyt Norjalainen myy meille takaisin huippuhintaan meidän omista kaivoksista louhittua lannoitetta käytännössä. Saadaan just sitä mitä äänestäjinä ansaitaan.
Polttoaineissa kyse on vihreiden tavasta saada polttoaineiden käyttö laskemaan nostamalla hintaa. Se diesel-traktori maataloudessa, diesel-rekka rahdissa tai bensa/diesel-auto työmatkaliikenteessä on ihan yhtä lailla vihollinen vihreälle ideologialle. Muissa maissa pienennetään polttoaineveroja, mutta meillä ei.
Mutta suuressa kuvassa markkinataloudessa tavara ostetaan sieltä mistä saadaan kohtuuhintaan. Suomessa ei kannata kasvattaa mitään, muuta kuin huoltovarmuuden takia. Olisi aiheellista luopua koko maataloustukikuviosta ja sen sijaan pitää pellot vian huoltovarmuuspeltoina, eli valtio maksaa palkat, että niissä viljellään tietotaidon ylläpitämiseksi, ja tulokset menee huoltovarmuusvarastoihin.
Ukrainan vehnät seisoo maan satamissa sodan vuoksi ja venäjä varastaa kaiken viljan miehittämiltään alueilta. Korvaajaksi arvellussa Ranskassa kuivuus heikentää satonäkymiä ja Intiassa viljasato kärsi aikaisista huippuhelteistä.
Saman sodan vuoksi auringonkukkaöljyn saatavuus romahti. Tilanne vaikuttaa maailmanlaajuisesti, minkä seurauksena esim 60 % maailmanmarkkinoilla olevasta palmuöljystä tuottava Indonesia on kieltänyt palmuöljyn viennin kokonaan, jotta saa oman kansansa ruokittua.
Nyt jos koskaan meillä pitäisi saada kylvettyä mahdollisimman paljon viljaa ja öljykasveja, jotta olisimme omavaraisia, sillä ulkomailta saatavan halvan tarjonnan tai ylipäätään saatavuuden varaan ei voi enää laskea.
No, esimerkiksi viime vuoden huono hernesato näkyy nyt kuluttajien lautasella. Jalostajan hernekeitossa on kuoriaisia - herneet ovat ulkomaisia, koska suomalainen herne loppui jo alkuvuodesta.
S-ryhmällä ei ole kuivahernettä ollut myynnissä maaliskuun jälkeen (luomuhernettä lukuunottamatta).
Että kyllä se pula vaan näkyy, mutta ei siinä muodossa, että kuoltaisiin nälkään.
Auringonkukkaöljystä on pulaa - elintarviketeollisuus on palannut käyttämään palmuöljyä, josta suurella vaivalla yritettiin päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Tilakoko nousee koko ajan, joten pienet karsiutuvat kilpailusta. Ihan sama ilmiö, kuin kaupan alalla, että pikkukaupat lopettavat ja on vain megamarketteja.
Koneet on yhä kalliimpia ja erikoisempia, ja niitä tarvitaan vain hetki vuodessa, joten iso tilakoko on järkevä sen takia. Pätee sekä maanviljelykseen, että elikoiden kasvattamiseen.
Vaan nyt kun alkaa olla myös jo ne ns. isot ja hyvinpärjäävätkin vaikeuksissa. Tuotantokustannukset ovat nousseet jäätävästi polttoaineista lannoitteisiin viimeisen vuoden aikana.
Eikä vieläkään ole tainnut tulla minkäänlaista kädenojennusta kvartaali toisensa jälkeen huipputulosta takovilta ja nytkin kaiken aikaa hintoja korkeammiksi hilaavilta kauppketjuiltamme viljelijän suuntaan.
Ihmispaska pitäisi saada lannoitteeksi niin ei tarvitseisi ostaa eikä saastetehtaita, eikä kenties karjatalouttakaan. Riittäisi hyvin kunhan steriloitaisiin mikrobeista. Puolet ravinteista menee elimistön läpi imeytymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt maailmalla palaa, ja tilanne on erilainen.
Mutta, huonosta sadosta valittaminen on toistunut vuodesta toiseen, vuosikausia. Milloin on liian kuivaa, milloin liian sateista. Milloin sataa väärään aikaan.
Maanviljelijät on yrittäjiä siinä missä muutkin yrittäjät. Yrittämisessä on tietyt riskinsä, kaudet vaihtelevat.
Vähän sama asia kuin sähkön hinta. Joko sataa liikaa tai liian vähän, sillä voi aina perustella sähkön hinnan nousua.
Ja jos olet huomannut, tiloja on jatkuvasti mennyt konkurssiin ja lopettanut.
Ja kun ne hyvin pärjänneetkin joutuvat ahtaalle ja maailman toimitusketjut katkeavat, niin???
Tilakoko nousee koko ajan, joten pienet karsiutuvat kilpailusta. Ihan sama ilmiö, kuin kaupan alalla, että pikkukaupat lopettavat ja on vain megamarketteja.
Koneet on yhä kalliimpia ja erikoisempia, ja niitä tarvitaan vain hetki vuodessa, joten iso tilakoko on järkevä sen takia. Pätee sekä maanviljelykseen, että elikoiden kasvattamiseen.
Vaan nyt kun alkaa olla myös jo ne ns. isot ja hyvinpärjäävätkin vaikeuksissa. Tuotantokustannukset ovat nousseet jäätävästi polttoaineista lannoitteisiin viimeisen vuoden aikana.
Eikä vieläkään ole tainnut tulla minkäänlaista kädenojennusta kvartaali toisensa jälkeen huipputulosta takovilta ja nytkin kaiken aikaa hintoja korkeammiksi hilaavilta kauppketjuiltamme viljelijän suuntaan.
Ihmispaska pitäisi saada lannoitteeksi niin ei tarvitseisi ostaa eikä saastetehtaita, eikä kenties karjatalouttakaan. Riittäisi hyvin kunhan steriloitaisiin mikrobeista. Puolet ravinteista menee elimistön läpi imeytymättä.
Ihmisperäinen uloste ei ole kovin turvallista. Siinä on mukana paljon antibioottijäämiä ja erilaisia hormonijäämiä, sekä mahdollisesti raskasmetalleja ja ihan puhtaasti myrkkyjä (esimerkiksi syöpälääkkeiden jämät). Siis jos puhutaan väestötasolla.
Viljan osuus leivän hinnasta on jotain 1-2%. Sillä ei ole mitään väliä mitä se vilja maksaa, sen leivän hinnan osalta kaupassa.
Suomessa ongelma taitaa enemmänkin olla, että viljaa saa ulkomailta niin paljon halvemmalla, että kotimaista viljaa ei osteta niin paljon, kuin olisi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Itsekin tiedän pari maatilaa, jossa lämmitetään kauralla, kun siitä saa enemmän näennäisesti rahaa käyttämällä sitä lämmitykseen (polttamalla kauraa), kuin myymällä se.