Sukulaiset, jotka eivät löydä mitään hyvää sanottavaa minusta, miten pitäisi ajatella?.

Miksi pitää tavata ihmisiä, joiden seurassa ei viihdy?

Eihän niiden kanssa tartte olla tekemisissä jos ei halua. Eikä niiden sanomiset millään tavalla määritä sua ihmisenä.

Hankkisin mukavampia sukulaisia.

Ei todellakaan tarvitse olla tekemisissä moisten ankeuttajien kanssa.

Katkaise välit.

Minä tein hiljattain niin, olisi pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten. Annoin lyhyen selityksen, että yksinkertaisesti kohteliaisuustapaamiset eivät tuo mitään hyvää elämääni, vaan päinvastoin aiheuttavat minussa ahdistusta ja henkistä pahoinvointia pitkään niiden jälkeenkin enkä jaksa enää ottaa sitä pahaa oloa osakseni vain jotta sukulaiseni säästyisivät mielipahalta. Olen aina ollut sukuni sylkykuppi jolle on irvailtu, elämänvalintoja halveksuttu ja kyseenalaistettu, voivoteltu miten minusta ei mitään koskaan tule jne.

Voin sanoa, että välien katkaisusta seurasi shokkivaihe joka oli voimakkaampi kuin olisin osannut odottaa, mutta nyt vain kuukautta myöhemmin tuntuu kuin valtava emotionaalinen painolasti olisi vierähtänyt pois.

Ne ei edes arvosta mun työpaikkaa kun ne menee asiakkaana sinne tosi rehvakkaasti hölisemään mun kollegoille ja samalla ne ei kuitenkaan arvosta mun siviili elämää, siviilisäätyä, harrastuksia, asuntoa ym, koska ovat ihan kasvokkain sen mulle ilmaisseet.

Meillä sama homma, sukulaisista suurin osa haukkuu toisiaan. Iso suku, jaksavat jauhaa. Itse en kerro enää mitään itsestäni (siis tärkeää) vaan hyvin pintapuolisesti puhun, jos pakko tavata. Enkä osallistu haukkumisen. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.

Sukua toki ketjuttaa, haukkuvat minua mutta vaikka menisi miten hyvin niin jaksaisivat silloin kadehtia. Eli älä ap välitä, vaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vähennä tapaamisia/katkaise välit.

En suostuisi tapaamaan!

Kuinka vanha olet ap ja miksi ihmeessä olet näiden ihmisten kanssa? Miksi jaarittelet heille kaiken elämästäsi ja kumartelet heidän edessään?

Et pysty muuttamaan muita, joten sinun täytyy ottaa välimatkaa niihin ikäviin ihmisiin ihan itse. Muutat kauemmaksi tai mitä vain, mutta lipetat selonteon sukulaisten suuntaan itsestäsi. Voit olla heidän kanssaan, mutta päätät itse mitä kerrot. Se on aikuisuutta ap, että osaa asettaa rajansa. Jos ei osaa, niin onko se muiden syy?

Tiedän ihmisen, joka ei löydä mitään hyvää sanottavaa kenestäkään.

Olen katkaissut kaikki välini sukulaisiin..

Feikki serkkuni on oiva esimerkki miksi ei kannata olla missään tekemisissä.

Lapsena uskoteltiin että tämä ns Serkku on serkkuni mutta eipä olekaan..

Melkoinen nainen kuitenkin...onneksi löysi yhtä sekaisin olevan miehen jonka kanssa lisääntyy lähes joka vuosi tosi nyt alkaa olemaan niin vanha ettei paikat kestä.

Päiväkään ei ole tehnyt töitä elänyt lasten kanssa kotona .

Minulla vanhempani ja siskoni ovat aika läheiset, mutta muilla sukulaisilla ei ole oikeastaan paljon väliä.

En kuitenkaan kerro vanhemmilleni ja siskolleni kovin paljoa henkilökohtaisia ja perheeni asioita, sillä kaikki ei kuulu heille millään tapaa. He pärjäävät ilman tietoakin oikein hyvin. Ja ihan siinä missä minäkään en kerro kaikkea, niin en halua myöskään kuulla ihan kaikkea heiltä. Surut ja huolet saa ilman muuta kertoa, mutta en ole kuitenkaan mikään jätemylly, jonka kanssa asioita voisi jankuttaa iänkaiken. Voin myös oikein hyvin sanoa, jos tuntuu, että joku asia menee nyt typeräksi.

Omia rajoja voi alkaa asettamaan ihan koska vain. Nyt olisi ehkä sinulla ap hyvä paikka siihen.

Vierailija kirjoitti:

Olen katkaissut kaikki välini sukulaisiin..

Feikki serkkuni on oiva esimerkki miksi ei kannata olla missään tekemisissä.

Lapsena uskoteltiin että tämä ns Serkku on serkkuni mutta eipä olekaan..

Melkoinen nainen kuitenkin...onneksi löysi yhtä sekaisin olevan miehen jonka kanssa lisääntyy lähes joka vuosi tosi nyt alkaa olemaan niin vanha ettei paikat kestä.

Päiväkään ei ole tehnyt töitä elänyt lasten kanssa kotona .

Mitäs ongelmia sinulla on ja miksi olet kateellinen muiden tekemisistä? On sen toisen perheen oma valinta, että rouva on kotona lasten kanssa, sinulle se ei kuulu millään tavoin.

Jotenkin tulee olo, että pata kattilaan soimaa tuossa kirjoituksessasi ja en saa sen kirjoittajasta mitään muuta kuin katkeran kuvan. Huolehdi omasta hyvästä elämästäsi, älä muiden.

tästä voi ajatella kahdella tavalla:

Voi joko ajatella, että toiset kyselevät koska eivät ymmärrä mutta haluaisivat ymmärtää. Silloin kannattaa selittää, että omat valinnat ovat juuri sellaiset kuin itse haluaa. Voi myös viitata siihen, miksi ne ovat sellaiset kuin haluaa..

Tai sitten voi ajatella, että kyselevät koska eivät ymmärrä eivätkä hyväksy. TÄllöinkin voi toki selittää oman kantansa siltä varalta, että valistus menisi perille tai sitten voi kettuilla takaisin olettamaansa kettuiluun.

Kolmas tapa toimi on se, että ei ajattele ollenkaan. Ei ole tekemisissä tai antaa muuten mennä toisesta korvasta sisään ja tosiesta ulos. Ei vaan kiinnitä huomiota kyselyyn tai arvosteluun, kumpaa se sitten onkaan. Tämä on toki kaikkein helpoin toimintatapa.

Kyllä niissä sukulaisissa on myös vikaa, koska kollega ilmaisi heidän olevan häiritseviä asiakkaita, jotka tarrautuvat tiettyihin työntekijöihin.

Ap

Itseäni taas naurattaa kun olen kuullut sivukorvalla, että mulla olisi ongelmia ihmisten ja jopa viranomaisten kanssa. Miten ihmeessä muka, kun en puhu kenenkään kanssa enkä ole tekemisissä muiden kun oman perheeni kanssa, eikä ole mitään kontaktia mihinkään virastoon tai viranomaisiin esim. sos. terv. puolella. No, poislukien Kela.

Yksikin sanoi: ihmiset ajattelee noin tai niin susta. Valitettavasti ei sanonut tuota suoraan mulle (tirsk) vaan yhdelle toiselle, joten en voinut esittää lisäkysymyksiä. Siis ketkä ihmiset? En ole somessa enkä tapaa ketään. Menneisyydestä ei voi olla, koska satunnaisten ex- työkavereiden kanssa en ole ollut ikinä tekemisissä somessa tai muutenkaan.

Itseäni taas naurattaa kun olen kuullut sivukorvalla, että mulla olisi ongelmia ihmisten ja jopa viranomaisten kanssa. Miten ihmeessä muka, kun en puhu kenenkään kanssa enkä ole tekemisissä muiden kun oman perheeni kanssa, eikä ole mitään kontaktia mihinkään virastoon tai viranomaisiin esim. sos. terv. puolella. No, poislukien Kela.

Yksikin sanoi: ihmiset ajattelee noin tai niin susta. Valitettavasti ei sanonut tuota suoraan mulle (tirsk) vaan yhdelle toiselle, joten en voinut esittää lisäkysymyksiä. Siis ketkä ihmiset? En ole somessa enkä tapaa ketään. Menneisyydestä ei voi olla, koska satunnaisten ex- työkavereiden kanssa en ole ollut ikinä tekemisissä somessa tai muutenkaan.

Niin ja siis lisättäköön, itseltäni ei ole kyselty tai ihmetelty mitään, eikä kukaan sellainen ihminen ole kuullut mitään, kenen kanssa olisin tekemisissä esim. joku perheenjäsenistä, joten nuo ovat sellaisia; ehkä on jotain juttuja, ehkä ei. What Evs. Ihan sama. Itseasiassa sehän on hauskaa, jos ihmiset käyttävät ihan suunnattomasti aikaa sinuun ja sinun asioihin, vaikka se olisi selän takana. Varsinkin kun tässäkin tapauksessa moni tunnistaa kuitenkin tietyt asiat valheiksi. Sääli tietenkin, jos jostain on tusina valheita ja kukaan ei tiedä niitä valheiksi.

Kunhan ei ihan laittomuuksiin mentäisi. Yleensähän ne ovat vähän ikäviä tekoja tai tekoja, joista pitäisi sopia etukäteen. Jos laittomuus "ystävyyden" eleenä on asia, josta olen samaa mieltä se on ok, jos en, se ei ole ok.

Vähän niinku huumeet, laitonta, mutta jonkun mielestä voi olla vain kivaa jos joku antaa toiselle. Joku toinen ei halua. Tuo siis sellainen rautalangasta väännetty esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niissä sukulaisissa on myös vikaa, koska kollega ilmaisi heidän olevan häiritseviä asiakkaita, jotka tarrautuvat tiettyihin työntekijöihin.

Ap

Jos selkeä puhuminen ei auta, niin porttikielto paikkaan luulisi auttavan. Sinusta se on lähinnä kiinni miten toimit.