Oon 25-vuotias ja tuntuu siltä, kuin kaikki kirjoittaisivat gradua tai ovat sitten vaan raskaana, kihloissa tai burnoutissa. Mitä vanhempana sitten tapahtuu?

Vanhempana tehdään sitten kaikkea muuta, kivempia juttuja ja nautitaan elämästä. 

Gradun perään ei kukaan myöhemmin kysele. Kihlaus on vain väliaikaista, ei mikään iso juttu.

Raskauden lopputuotos on ainoa, jolla on merkitystä. Tosin rakkauven hedelmätkin ikääntyy kovaa vauhtia ja hetken päästä nekin on 25-vuotiaita. 

Burnoutilta välttyy, kun alkaa elää omaa ja omannäköistään elämää ja lakkaa suorittamasta. Varsinkin kaiken suorittaminen tekee elämästä tyhjää. Oman näköisen elämän ei tarvitse tarkoittaa huippuarvosanoja, huippuduunia, pitkiä työpäiviä ja hienoja harrastuksia jne. . 

Samoja asioita oikeastaan luupilla ja sitten tajuaa että mikään ei ole kovin tärkeää, muu kuin että on hyvä olla.

sama homma jatkuu vähän eri paketissa jopa samoilla henkilöillä eki gradu, lapsi, kihlaus ja all over again :)

niin. niino..taidatko kysyy sitä, että:

ONKO sitten (*se. sunkin*) Loppu ja Elämä:

..Pieru vai Perse?

niin. joo.. enmätiedä, voi. Se olla.

..Sullaki? heitiäks..

(kivaa jatkoo. päivääyötä.. mitäny ) sit siälä

ikinä.. touhuutki? ok kivaakesääsulle kans. vähä..

Minä seurustelin 25-vuotiaana todennäköisesti persoonallisuushäiriöisen vanhemman miehen kanssa ja tein pienipalkkaista työtä. Vähän ennen 30-vuotissyntymäpäivää sain selville että mies pettää, oli varmaan pettänyt vuosia koska naisia oli useita. Ilmoittaessani erosta mies pahoinpiteli minut melkein hengiltä. Sittemmin olen opiskellut, käynyt terapiassa ja nyt muutamia vuosia myöhemmin olen hyvässä työssä, naimisissa maailman lempeimmän miehen kanssa ja olemme ostaneet yhteisen asunnon. Kyllä se siitä jos teet töitä unelmiesi eteen etkä täysin pysähdy takaiskuista.

Vierailija kirjoitti:

sama homma jatkuu vähän eri paketissa jopa samoilla henkilöillä eki gradu, lapsi, kihlaus ja all over again :)

Tuplakihlaus on laitontonta.

Vierailija kirjoitti:

Minä seurustelin 25-vuotiaana todennäköisesti persoonallisuushäiriöisen vanhemman miehen kanssa ja tein pienipalkkaista työtä. Vähän ennen 30-vuotissyntymäpäivää sain selville että mies pettää, oli varmaan pettänyt vuosia koska naisia oli useita. Ilmoittaessani erosta mies pahoinpiteli minut melkein hengiltä. Sittemmin olen opiskellut, käynyt terapiassa ja nyt muutamia vuosia myöhemmin olen hyvässä työssä, naimisissa maailman lempeimmän miehen kanssa ja olemme ostaneet yhteisen asunnon. Kyllä se siitä jos teet töitä unelmiesi eteen etkä täysin pysähdy takaiskuista.

Ja siis toivottavasti sinun tiesi ei ole yhtä kuoppainen. Halusin vaan sanoa, että asioita voi muuttaa.

Ihmiset eivät muutu vanhemmiten yhtään mihinkään. Vain ulkonäkö vaihtuu; osalla tosi paljonkin.

Jos 25 vee saa burn outin oppimatta kokemastaan mitään hän jatkaa ihan samalla tavalla lopun ikänsä. Usein sellaisilla on suurempi riski sairastua ja jolloin kroonistuva sairauskin on syy saada burn out

Perhekeskeiset saattavat elää ruuhkavuosiasa vielä pitkään lasten aikuisuudessakin. Lastenlasten takia kiire on yhä ja kesämökilläkin täytyy ehtiä olemaan

Niin toivon, että sinun sukupolvesi ymmärtäisi olla viisaampia kuin minun ikäpolvi. Huonolta näyttää

Mä oon yksinasuva korkeasti koulutettu matalapalkkatöissä käyvä ikisinkku...enpä nuorempana ois uskonut näin menevän. Ajattelin olevani vähintään kihloissa. Mietin meneekö vuodet näin vaan eteenpäin ettei mitään tapahdu..

N25

25 vuotiaana asuimme ulkomailla mieheni kanssa ja matkustelimme paljon sieltä käsin. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua tosi paljon, lisää asumista ulkomailla, naimisiin meno, lasten syntymisiä ja kasvua, talon rakentaminen, uuden ammatin opiskelu, oma yritys ja oikein mukava elämä, jossa on vaikka mitä kivaa vielä tulossa. Historia on ollut mielenkiintoista, ihanaa ja myös aika paljon mäkiä on ollut, mutta odotan tulevaa innolla!!

Aika paljon voi ihan itse vaikuttaa elämäänsä.

25-v on vielä nuori, tuossahan ehtii tapahtua vaikka mitä! Minun elämäni ei ollut tuon ikäisenä hääppöistä. 30-vuotiaana asiat elämä alkoi mennä paljon paremmin.