Minkä ikäiset lapset jättäisit illaksi keskenään kotiin?

ehkä 12-vuotiaita ja vanhempia. Sitä nuorempia en jättäisi missään tapauksessa. Otsikossasi lukee, että ILLAKSI, mutta tuo 13-22 on käytännössä koko päivä!! Oletko nyt varma, ettei kannattaisi miettiä jotain muuta ratkaisua lapsille tuoksi ajaksi? Minkä ikäiset lapset sinulla on?

jättää minkään ikäisiä, eihän niitä näkisi koko päivänä kun ensin ovat koulussa.. Jos pakkorako olisi niin sitten jonkun yläasteikäisen, mieluiten vasta lukio-ikäisen=)

Itse olen sitä mieltä, että eivät pärjää kotona kaksistaan. Eivät syö kunnolla, osaa huolehtia läksyistään, peseytyä nukkumaanmennessä ja mennä ajoissa nukkumaan. Ja ennekaikkea se vastuu, minkä lapset joutuu sitten kantamaan itsestään, joka minun vielä kuuluisi kantaa.



Työnantajan puolelta sekä työkavereilta tulee sellaista viestiä, että tottahan nyt isot lapset pärjää jo ja on opittava pärjäämään. Nyt kuulemma olen passannut vaan lapset pilalle ja sitten kun jäävät kaksin, oppivat itsenäisiksi.



Rahallisesti ei pärjätä ilman mun tuloja. Mies siis myös töissä vuorossa ja tekee paljon töitä.

Mietin mietin mietin...

ap

ja perusluonteesta, meidän lapset on sellasia että tykkäävät ottaa vastuuta, ja hoitavat mielellään muidenkin asiat, ulkoiluttavat koiria, ja käyvät naapureille kaupassa, etc. meitä on moneen junaan. Lapselle voi myös maksaa palkkaa onnistuneesta päivästä, ja laittaa paperin mihin raksitaan kellonaikoineen tehdyt työt. Kannattaa ainakin kokeilla.

tuossa tulee tuo nukkumaanmenoaika. Mutta meillä luetaankin vielä 9-vuotiaallekin usein iltasatu/-tarinaa ja iltarutiinit ovat tärkeitä.

Onko jäähypenkkikin vielä käytössä?

5-vuotiaasta alkaen välillä yksin kotona iltoja ja öitä. Sen molemmat huoltajat (isä ja äitipuoli) tekivät vuorotyötä.



Hänestä kasvoi liian itsenäinen.

Kun nuo lapset vielä tappelevatkin keskenään välillä itkunkin ja nyrkkien kanssa, niin jotenkin en ole ollenkaan luottavaisella mielellä jättämässä heitä keskenään.

Aamuisin herääminen ja kouluunlähtö täytyy sujua kun on aamuvuorot ja parin tunnin keskenäänolo koulun jälkeen, mutta ne onkin lyhyempiä aikoja.



Kysymys on siis ensi syksystä, pienempi menee ekaluokalle ja isompi kolmannelle. Ja onhan nuo siinä mielessä passattuja, että ruoka on aina tehty ja lautaselle eteen laitettu, läksyissä autettu ja iltapesut ohjattu ja sadut luettu ja peitelty nukkumaan. Onhan mulla kännykkä ja vanhemmalla lapsella myös, mutta meillä töissä ei saisi käyttää omaa puhelinta, eikä aina kyllä pystyisikään.



Yritän hommata itseni päivätyöhön jollain konstilla, en kyllä vielä tiedä miten...

ap

Noin pienet ei kyllä voi olla koko iltaa yksin kotona. Eipä sillä etteivätkö pärjäisi, varmasti pärjäävät jos on pakko. Jotkut lapset joituvat jo tekemään paljon muutakin tupn ikäisinä, MUTTA se että pärjää ei tarkota että koko illan viettäminen kahdestaan olisi oikein ja hyväksi. Varsinkin kun kahdestaan olo olisi jatkuvaa.



Ja tämän kirjoitan kun olen itse hoitanut 2v nuorempaa siskoaani iltaisin äidin ollessa töissä. Kyllä pärjättiin, mutta nyt aikuisen näkökulmasta katsottuna mulla oli aivan liian suuri vastuu. Sellanen vastuu joka ei missään tapauksessa kuulu lapsille.



Muistakaa nyt ne lastenoikeudet, jotka on ihan laissa määrätty. Lapsella on oikeus olla lapsi ja 7v ja 9v ovat vielä liian pieniä hoitaakseen omat syömiset, läksyt, iltatoimet ja nukkumaanmenot.

Noin pienet ei kyllä voi olla koko iltaa yksin kotona. Eipä sillä etteivätkö pärjäisi, varmasti pärjäävät jos on pakko. Jotkut lapset joituvat jo tekemään paljon muutakin tupn ikäisinä, MUTTA se että pärjää ei tarkota että koko illan viettäminen kahdestaan olisi oikein ja hyväksi. Varsinkin kun kahdestaan olo olisi jatkuvaa. Ja tämän kirjoitan kun olen itse hoitanut 2v nuorempaa siskoaani iltaisin äidin ollessa töissä. Kyllä pärjättiin, mutta nyt aikuisen näkökulmasta katsottuna mulla oli aivan liian suuri vastuu. Sellanen vastuu joka ei missään tapauksessa kuulu lapsille. Muistakaa nyt ne lastenoikeudet, jotka on ihan laissa määrätty. Lapsella on oikeus olla lapsi ja 7v ja 9v ovat vielä liian pieniä hoitaakseen omat syömiset, läksyt, iltatoimet ja nukkumaanmenot.

Että vasta ehkä sellaset 14v ylöspäin antaisin olla yksin illan kotona useemmin kuin satunnaisesti, mutta ne teini-ikäisetkin tarvitsevat vielä vanhempia luomaan sitä perusturvaa ja sitä pohjaa, jota vasten voi kapinoida ja kokeilla omia siipiään.

Se on jo heitteillejättö. Ei ei. Teidän on keksittävä heille jokin hoitaja siksi aikaa, jos kerran sinun on pakko mennä töihin. Mutta kahdestaan nuo lapset eivät tuota aikaa voi olla. Siis koko päivä käytännössä kahdestaan, hoitaa läksyt, syömiset, nukkumaanmenot..... Mitä jos jotain sattuu; mitä he osaavat tehdä silloin? Noin pienet ovat täysin aikuisen vastuulla vielä.

. Ja onhan nuo siinä mielessä passattuja, että ruoka on aina tehty ja lautaselle eteen laitettu, läksyissä autettu ja iltapesut ohjattu ja sadut luettu ja peitelty nukkumaan.

ap

Tuota lapsi tarvitsee vanhemmalta eikä sillä voi lasta pilalle passata, hyvänen aika! Ja siitä lapsenne jäisivät paitsi, jos jätätte heidät kahdestaan noin pitkäksi ajaksi.

Jo senkin takia, ettei edes tietäisi mitä tapahtuu, kun tulevat koulusta. Ketä tuovat mukanaan kylään, syövätkö ja mitä ja ketä teillä oikeastaan on syömässä jne..



Ekaluokkalaiselle ainakin aika kova juttu olla koulun jälkeen koko ilta yksin yöhän saakka, itse asiassa pitäisi mennä yksin nukkumaankin. En sano etteikö se joskus onnistuisi, mutta heti koulun alettua ja jatkuvasti. Ei kyllä mun mielestä.



Ettekö tosiaan pysty miehenne kanssa järjestämään käyntivuoroa kotiin siinä neljän maissa edes, jotta voisi katsoa ruokapuolen tms? Tai järjestämään kotiin edes osaksi aikaa hoitajaa?



Nää on vaan niitä priorisointiasioita osittain.. kumpi menee edelle työ vai lapset. Itse painin samojen asioiden kanssa, en yritä sua syyllistää. Me jouduimme kyllä käymään tiukkojakin neuvotteluja työantajan kanssa näistä asioista ja tuli kyllä sitten vastaan kun tajusi, että tilanne on mahdoton.

14-15 vuotiaan ja sekin olisi huono juttu, sanoo mies. Itse sanoisin, että en jättäisi alaikäistä yksin säännöllisesti noin pitkäksi aikaa ollenkaan. Sen on esim. todettu aiheuttavan masennusta.

Itse vahdin 12-vuotiaana 7-vuotiasta siskoani.

Henkiin jääminen on eriasia kuin se, että henkisesti selviää. Ja sekin vielä, että henkisesti selviää on eriasia kuin se, että tilanne edistää kaikin puolin lapsen hyvää kehitystä.

on lapset 7,9 ja 11. Ovat keskenään monesti viikonloppuisin 2-3 tuntia jos käydään esim. kaupungilla miehen kanssa. Haluavat itse jäädä kotiin keskenään. Myös iltaisin saattavat olla keskenään kun mulla jumppa ja mies töissä, tämäkin ihan hyvin sujunut. Mutta tuo nukkumaanmeno meillä ainakin on ollut se vaikein, eivät uskalla jostain syystä mennä nukkumaan jos isä tai äiti ei ole kotona. Eli en vielä noin pieniä jättäisi yksin iltaisin, etenkin syksyn ja talven pimeät illat voivat olla todella pelottavia tuon ikäisistä. Teillä tuo aika on vielä todella pitkä, vaikka ekaluokkalainen olisikin iltapäiväkerhossa ensin jonnekin viiteen asti.

koko päiväksi ilman aikuisen huolenpitoa, niin sinun kannattaisi harkita myös tukiperhettä vaihtoehtona? Tällöin lapsilla olisi arkisin turvallinen perhe ymprillään, mutta sinä olet silti päävastuussa lapsestasi.

Aika noin klo 13-22.

jos olet hoitoalalla ja pk-seudulta, niin Husista löytyy tai Helsingin kaupungilta. Työvoimatoimiston sivuilta löytyy avoimet paikat ja niitä on. Menet vaikka aluksi sijaisuutta tekemään.

joten työpaikkoja ei joka oksalla kasva. En haluaisi irtisanoa itseäni vakityöstä, toivon vain hartaasti, että työnantaja ymmärtää ja pystyy järjestämään mulle päivätyötä.



En ole jättämässä lapsia oman onnensa nojaan(kuten meillä jotkut töissä tuntuu tekevän)vaan mietin tässä vaihtoehtoja ja sitäkin, kuinka kauan mun pitäisi päivätyössä olla, kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja pärjäämään.



Tukiperhe ei missään nimessä ole mikään vaihtoehto. Ennemmin sitten jään kokonaan pois työstä ja elämme kaalilla ja kaurapuurolla=)

ap