Laihtuminen maltillisesti on ollut helppoa, kun naksauttaa pään eri asentoon

Pieni tarina. Nuorena olin aina laiha poika, kolmenkympin jälkeen 186 cm varteen kertyi muutamia kiloja 80 tienoille. Neljänkympin jälkeen, viime talvena kävin huvikseen vaa'alla. 88!!! Järkytys. Ensin söin ihan mininmaalisesti viikon, kunnes tajusin, ettei sellaisessa ole järkeä. Ei jaksa. Viikon kitkuttelun jälkeen kuitenkin aloin miettiä. Aamupala oli jäänyt muutamia vuosia sitten pois ja päivällä tuli syötyä tuhdisti.

Pointti oli jakaa syömistä ja paistaa aamuisin valuurautapannulla kananmuna. Pian sitä alkoi kaivata jo aamulla joko keitettynä tai paistettuna. Paino on tippunut hiljakseen 88 kilosta 82 parissa kuukaudessa perusmonipuolisella kotiruualla. Yösyöminen on jäänyt, enkä koe laihduttavani, vaan olen naksauttanut pään uuteen asentoon.

Tämä on kummallisen helppoa ja uskoisin, että paino jää 80 kilon tietämille, jolloin mahan ympäriltä on kadonnut riittävästi. Tämä ei oikeasti ole vaatinut mitään. Tämä teksti vain rohkaisuna muille. Ei siis ikuiselle laihikselle, vaan tällaista, en edes jaksa syödä enää niitä isoja aterioita, eikä roskaruokaa tee mieli, saati makeaa. Energiaakin ja elämäniloa on 10 prosenttia ainakin enemmän.