Olen RAKASTUNUT toiseen mieheen.
Tämä mies on ystäväni ja pitää minusta paljon. Mutta ei rakasta sillä tavalla kuin minä häntä. Onneton yksipuolinen rakkaus siis. Oma parisuhteeni on tietenkin kriisissä (mieheni tietää osatotuuden, sen että olen ihastunut) ja eroa harkitaan. Onneksi ei ole lapsia vielä. Olen 32-vuotias ja olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta. Nyt tämä mies on saanut pääni ja sydämeni ja koko elämäni ihan sekaisin. Hän on myös varattu, mutta erittäin huonossa avioliitossa. Mutta ei haluaisi erota. Ongelma onkin yksin minun. Hän ehkä nauttii siitä, että rakastan häntä ja asiasta jutellaan, mutta haluaa tosiaan olla vain ystäväni. Itse haluaisin tämän tunteen pois, haluan päästä irti. Elämäni on nyt yhtä kidutusta ja kärsimystä. Kuolen, jos tämä ei lopu. Normaaliin ystävyyteen palaaminenkin liian vaikeaa, ei ehkä onnistu jatkossa sekään.
Kommentit (14)
valitettavasti:(
Musta ei oo sulle oikein apua kun mies teki mulle just tollasen jutun...
ihastunut ja seksuaalisen vetovoiman sumentama. Kun arki koittaisi tulisi oma mieskin taas mieleen.
En ole. En ole koskaan pettänyt miestäni.
ap
Kun kerrotte miten tämän tunteen saa haihtumaan?
ap
seksuaalista halua ja aivokemian häiriö.
Ei vaan, ihan tosissaan kun puhutaan: jos sinulla ja miehelläsi ei ole lapsia, en näe mitään syytä miksi pysyisit liitossasi jos rakkautta ei ole.
Eroa, ja etsi uusi kumppani. Se ei silti välttämättä ole tämä kyseinen mies.
Sinun on hyväksyttävä ettei hän halua sinua.
On myös moraalisesti arveluttavaa roikkua väkisin varatussa miehessä.
Hänen liittonsa tuskin on niin onneton kuin kuvittelet, jos hän ei erota halua.
En ole. En ole koskaan pettänyt miestäni.
ap
Tosin taidat olla samaa mieltä kuin mieheni, että vain sänkyyn meno on pettämistä...
oikeasti todella onneton. Seuraan sitä läheltä, tunnen myös vaimon. Olen hyväksynyt tilanteen, mutta HALUAN TÄSTÄ TUNTEESTA EROON, ettei minun itsenikään tarvitse kärsiä.
ap
Henkisesti olen pettänyt. Toki sen myönnän.
ap
mä ite kidun kanssa yksipuolisen tunteen kanssa, yli vuoden ajattelin että on vain ihastusta, mutta toissakuukausi iski tajuntaan, että rakastankin kunnolla.
Mulla auttaa vain fyysinen erossa olo. Kun tätä kohdetta töissä näkisin, niin harrastan sitten välttelyä. Silloin ei tunnu niin pahalle. Jutellessa/nähdessä on hetken taivaassa, mutta sen jälkeen itkee kaksi viikkoa itsensä uneen...Eli fyysinen ja täydellinen erossa pysytteleminen tarpeeksi pitkään on mun vastaus.
Kyllä te voitte auttaa.Kun kerrotte miten tämän tunteen saa haihtumaan? ap
(mulla vitsi on siinä, että olen yh ja sinänsä vapaa, tuo toinen ei.Ja tunteistaan mua kohtaan en tiedä mitään.)
on onko sinun pakko nähdä tätä "ystävääsi"? Hän varmaan nauttii saamastaan huomiosta, eikä todellakaan ole ystäväsi. Eli jos ette ole samassa työpaikassa tms. lakkaa tapaamasta ko. henkilöä. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa miten oman suhteesi käy.
Kun kerrotte miten tämän tunteen saa haihtumaan?
ap
On niin paha olo koko ajan.
ap