Eroaisinko miehestä?

perustuu tasan tuttujeni kokemukseen. He katuvat syvästi ja katkerasti sitä että lapset jäi miehen takia tekemättä.

No, jollekin on tärkeintä kumppanuus, jollekin äitiys on sitäkin tärkeämpää.

MIkä tässä on se typerä neuvo?

perustuu tasan tuttujeni kokemukseen. He katuvat syvästi ja katkerasti sitä että lapset jäi miehen takia tekemättä.

No, jollekin on tärkeintä kumppanuus, jollekin äitiys on sitäkin tärkeämpää.

MIkä tässä on se typerä neuvo?

niin se ei välttämättä ole pidemmän päälle miehelle se oikea valinta ja ero voi tulla myöhemminkin. silloin varmasti raskaampi kokemus jäädä lapsen kanssa yksin kelailemaan epäonnistunutta suhdetta.



varmaan löydät miehen, joka on alusta asti mukana täysillä lapsen hankinnassa ja on sitä mahdollisesti itsekin toivonut ja valmis elämään kanssasi lapsiperheen arkea.

rakastatko tätä miestä? voisitko kuvitella eläväsi hänen kanssaan lopun elämäsi joko niiden lasten kanssa tai ilman? tai voisitko kuvitella eläväsi ilman häntä, lasten kanssa tai ilman?



tuohon kun vastaat, osaat itse tehdä valintasi ilman näitä neuvoja täällä.

Taitaa olla niin että kyllä ilman tuota miestä pystyisin hyvin elämään. Se ratkaisun teko on vaan niin vaikeata. En olisi ikinä uskonut että jokin suhde voi mennä tällaiselle tasolle, että mukamas ollaan vaan yhdessä mutta mitään tulevaisuutta ei tunnu tulevan.

jätä hankkimatta lasta jota toivot. Voihan tietysti olla ettei lasta saa ja monta mutkaa, mutta mulla on tällä hetkellä 3 tuttua, jotka luopuivat MIEHEN VUOKSI lapsihaaveistaan, miehillä oli kaikilla jälkikasvua eivätkä halunneet lisää lapsia vaan nauttia pelkästä parisuhteesta. Nyt 2 heistä on eronnut, yhdellä täysääliö itsekäs mies, ja lastenhankinta liian myöhäistä. Heidän lämäänsä ajatellessani tulen niin vihaiseksi ja surulliseksi heidän puolestaan. Mikään ei ole tyhmempää kuin luopua äitiydestä MIEHEN takia. Siitä miehestä ei ikinä voi mennä takuuseen, eikä se koskaan voi korvata äitiyttä.

Sinuna eroiasin, toiveenne ja tavoitteenne tuntuvat olevan niin erilaiset, jos sinä haluat perheen ja mies vain vapaasti seurustella.

sitten kertoisin miehelle että haluaisin vielä lapsen ja jos hän ei ole valmis isäksi, aion katsella ympärilleni, josko vielä löytyisi. Tulet katumaan ikuisesti lasta joka jäi syntymättä, mutta tuskimpa vaan suhteenne loppua. Jos mies todella rakastaa ja haluaa sut omakseen- ehkäpä hän ymmärtää ja suostuu- kun teet asian hänelle tarpeeksi selväksi.

Lapsen "hankkiminen" tai hankkimatta jättäminen ovat niiiiin isoja asioita, että jos toinen on toista mieltä ja toinen toista, niin kannattaa viheltää peli poikki ajoissa ja erota. Luulen, että enemmän kaduttaa myöhemmin se, että jatkoi suhdetta kuin se, että erosi. Sinulla on vielä aikaa hankkia lapsi jonkun ihanan miehen kanssa, joka haluaa samanlaisen perheen kuin sinäkin! Tsemppiä! :)

jätä hankkimatta lasta jota toivot. Voihan tietysti olla ettei lasta saa ja monta mutkaa, mutta mulla on tällä hetkellä 3 tuttua, jotka luopuivat MIEHEN VUOKSI lapsihaaveistaan, miehillä oli kaikilla jälkikasvua eivätkä halunneet lisää lapsia vaan nauttia pelkästä parisuhteesta. Nyt 2 heistä on eronnut, yhdellä täysääliö itsekäs mies, ja lastenhankinta liian myöhäistä. Heidän lämäänsä ajatellessani tulen niin vihaiseksi ja surulliseksi heidän puolestaan. Mikään ei ole tyhmempää kuin luopua äitiydestä MIEHEN takia. Siitä miehestä ei ikinä voi mennä takuuseen, eikä se koskaan voi korvata äitiyttä.

kanssa ettekä asu yhdessä, olet siis vapaa tapailemaan muita.

En jäisi odottamaan muuttaako mies mieltään. Jos kaipaat toista lasta ja perhettä, tee ratkaisu, joka mahdollistaa sen.