Molemmat lapseni kävivät koulupsykologin luona tekemässä testejä. Eivät osanneet

Kuinka vanhana saivat älypuhelimen? kysyy yläkoulun ope, joka on huomannut tarkkaavaisuuden häiriöiden ja jatkuvan kännyllä olemisen yhdistyvän usein samassa lapsessa.

Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Suomalaisten äo on laskenut 90-luvulta asti: https://www.ts.fi/uutiset/3786346

Saivat älypuhelimet varmaan vuosi sitten. Ap

Suoriutuminen yksittäisessä tehtävässä ei kerro vielä juuri mitään. Jos palikkatehtävä oli vaikea, saattaa olla vaikeutta esim. hahmottamisessa tai toiminnanohjauksessa tai molemmissa.

Miten palikkatestit sun muut sujuivat aikoinaan neuvolassa?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanhana saivat älypuhelimen? kysyy yläkoulun ope, joka on huomannut tarkkaavaisuuden häiriöiden ja jatkuvan kännyllä olemisen yhdistyvän usein samassa lapsessa.

Ohiksena mietin että kumpi oli ensin muna vai kana, eli onko keskittymisvaikeuksisilla ihmisillä himo lärätä puhelinta, vain aiheuttaako se puhelimen jatkuva selaus keskittymisvaikeuksia?

Ei se nyt varmaan mikään kehitysvamma tuossa iässä yhtäkkiä voi olla, ehkä jotain adhd/add juttuja seulovat?

Ei varmaan mitään  kehitysvmmaisia kuitenkaan.  Kyllä ne huomataan ennen koulua jo. Testit voi olla vaikeita jos niitä ei ole koskaan  aikaisemin nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanhana saivat älypuhelimen? kysyy yläkoulun ope, joka on huomannut tarkkaavaisuuden häiriöiden ja jatkuvan kännyllä olemisen yhdistyvän usein samassa lapsessa.

Kylmäävää, kuinka vähän opettajat edelleen näitä häiriöitä ymmärtävät. Tarkkaavaisuuden häiriö on synnynnäinen oireyhtymä, poikkeavuus aivoissa. Perinnöllinen tai kehityksellinen. Sama oireisto oli nähtävillä jo ennen älylaitteita, vaikka sitä ei yhtä hyvin tunnistettu aiemmin terveydenhuollossa.

Toki tarkkaavaisuuden häiriö voi ilmetä älylaitteisiin huomioon suuntaamisena keskittymisen sijaan, koska keskittyminen on lähtökohtaisesti vaikeaa kouluympäristössä. Mutta ilman älylaitetta ärsyke/tekeminen olisi vain joku muu. Sitten taas neurotyypillisellä lapsella asialla voi olla enemmän vaikutusta, jos ärsyke poistetaan. Hänen on mahdollista keskittyä ja tässä olosuhteet vaikuttavat, ei taustalla oleva häiriö.

Jonkun muna vai kana -pohdinta on itsestään selvä. Älylaitteet eivät aiheuta keskittymishäiriötä. Niiden poistaminen ei poista sitä. Älylaitteet voivat häiritä "normaalien" lasten keskittymistä, mutta kyseessä ei tällöinkään ole keskittymishäiriö, vaan ulkoapäin tuleva ongelma keskittymisessä.

On tärkeää erottaa sisäsyntyiset ja olosuhteiden aiheuttamat haasteet, koska ratkaisut näihin ovat hieman erilaiset. On yhtä surullista, että terve lapsi leimataan olosuhteiden (ärsykkeet) vuoksi, kuin että häiriöstä kärsivän todellisuutta ei ymmärretä koska sen ilmiasu voidaan laittaa valinnan, käytöksen ja kaiken asiaan oikeasti liittymättömän piikkiin. Jolloin sitä ehkä vähätellään tyyliin pistä se känny pois ja yritä enemmän tai vanhemmat ei kasvata. Ja lääkärihän sen häiriön sitten määrittää lopulta.