Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävien kaikkoaminen
25.04.2022 |
Elän elämänvaihetta missä olen huomannut, että minulla ei ole oikeastaan yhtään oikeaa ystävää.
Olen itse tukenut ja kuunnellut ystävien vaikeita tilanteita, auttanut parhaani mukaan ja surrut mukana luopumisia sekä suruja.
Nyt kun olen aikalailla vastaavassa tilanteessa ja ystävät tietävät sen niin mitä tapahtuu?
Puheluihin ei vastata, minua ei kutsuta mukaan illanviettoihin ja yhteys on katkennut.
Vähän vituttaa, mutta onneksi minulla on rahaa terapiaan. Haen apua sieltä ja jätän muka-ystävät omaan arvoonsa. Minullekin on turha jatkossa soitella.
Tämä piti vaan päästää ulos. Kiitos.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin ihmetyttää, kun nyt korona-aikana monet kaverit ovat lakanneet pitämästä yhteyttä. Ennen oltiin niin parasta ystävää, ja nyt yhtäkkiä saa vain yrmeitä "mitä sä tänne soittelet" -vastauksia. Eikä tietenkään mitään selitystä, että mikä on vialla.
Olenkin jo huomannut etsiväni uutta seuraa pikkuhiljaa.
Poikani uuden ystävän äiti pyysikin jo kahville ja ehdotti, että mentäisi lenkille.
Tuntui hyvältä.
Kiitos vastauksista!
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, kun nyt korona-aikana monet kaverit ovat lakanneet pitämästä yhteyttä. Ennen oltiin niin parasta ystävää, ja nyt yhtäkkiä saa vain yrmeitä "mitä sä tänne soittelet" -vastauksia. Eikä tietenkään mitään selitystä, että mikä on vialla.
Korona laittoi ns arvojärjestyksen uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, kun nyt korona-aikana monet kaverit ovat lakanneet pitämästä yhteyttä. Ennen oltiin niin parasta ystävää, ja nyt yhtäkkiä saa vain yrmeitä "mitä sä tänne soittelet" -vastauksia. Eikä tietenkään mitään selitystä, että mikä on vialla.
Itse huomasin etten oikeasti tarvitse ihmisiä ympärilleni. Ennen tapasin ystäviä, jne koska niin kuuluu tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Ihan kamalia tuollaiset ihmiset, inhottaa ajatella. Ottaa ja ottaa, mutta ei anna mitään takaisin. Jos yhtään lämmittää mieltä, ainakin nyt tiedät, millaisia ihmisiä he ovat ja olet päässyt heistä eroon. Ja haluan kanssa sanoa että oon tosi ylpeä että varaat ajan terapiaan. Monet ei mene, vaikka tietää, että sitä tarvitsisi.
Mulla ei ole ollut pariin vuoteen yhtään ystäviä ja voin sanoa, että se on alussa tuntunut pahalta, mutta siitä pääsee yli. Parempi yksin ja turvassa. Ja aina voi saada uusia kavereita.