Miten uskallatte lähestyä kiinnostavaa ihmistä?

En tiedä, mitä tehdä. Peruskoulussa olin se luokan ruma ja ärsyttävä tyttö, jolle pojat naureskelivat selän takana, mm. tekivät minulle "hauskoja" piloja kertomalla minulle, että pitivät minusta ja myöhemmin sanoivat, että se oli haaste. Silloin pinttyi ajatus, että kukaan ei voisi koskaan olla minusta aidosti kiinnostunut, olin vain vitsien kohde. Koko nuoruusikäni pelkäsin ja välttelin kaikkia vähänkin kiinnostavia miespuolisia henkilöitä torjunnan pelossa, en halunnut joutua naurunalaiseksi paljastamalla tunteitani. Nykyään en sitten osaa puhua miehille. Aina kun joudun keskusteluun miehen kanssa, jäädyn totaalisesti. En saa mitään järkevää sanottua, välttelen katsetta, haluan vain paeta paikalta. Vaikutan todennäköisesti todella kylmältä ja välinpitämättömältä. Taidan jäädä ikuisesti yksin.