Lue keskustelun säännöt.
Tykkääkö teidän päiväkoti-ikäiset lapset kävellä?
21.04.2022 |
Tarkoitan käydä pitkällä kävelyllä muuten vain, kävellä kauempana olevaan kauppaan ja takaisin. Käydä metsä(kävely)retkellä tms. Vai onko kävely pakkopullaa, jossa sadan metrin jälkeen alkaa marina en jaksa kävellä. Kiinnostaisi kuinka pitkiä kävelyitä tykkäävät kävellä, millaiselle matkalle on pakko ottaat rattaat tai joku potkulauta mukaan.
Kommentit (21)
Inhoaa kävelyä, päiväkotipäivästä on iso osa sitä, että kävelevät päiväkodista puistoon ja takaisin. Vähän kuin armeijan marssia, samaan tahtiin mentävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inhoaa kävelyä, päiväkotipäivästä on iso osa sitä, että kävelevät päiväkodista puistoon ja takaisin. Vähän kuin armeijan marssia, samaan tahtiin mentävä.
Mitä käy jos meneekin tahallaan eri tahtiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoaa kävelyä, päiväkotipäivästä on iso osa sitä, että kävelevät päiväkodista puistoon ja takaisin. Vähän kuin armeijan marssia, samaan tahtiin mentävä.
Mitä käy jos meneekin tahallaan eri tahtiin?
Tulee suma, täti hermostuu, muut kikattaa.
Riippuu ihan siitä, miten kuut ja tähdet osuvat kohdalleen. Harvoin kuitenkaan vaan kävelevät vaan silloin tutkivat ja pysähtelevät leikkimään vähän väliä. Jos oikeasti halutaan edetä johonkin nopeammin kuin 1km/h vauhtia, niin pyörät pitää olla lapsilla.
Rattaat mukaan vain. Ei pieni ihminen vielä jaksa paljon kävellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva kai tykkää. Tutulla viisivuotiaalla pitää olla rattaat mukana jos menevät pidemmäksi aikaa kaupungille kiertelemään tai vaikka Korkeasaareen tms.
Vierailija kirjoitti:
Rattaat mukaan vain. Ei pieni ihminen vielä jaksa paljon kävellä.
Minkä ikäisen vielä kehtaa laittaa rattaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rattaat mukaan vain. Ei pieni ihminen vielä jaksa paljon kävellä.
Jaksaa kun vaan itse jaksaa lähteä liikkeelle. Lapset on luotu liikkumaan ja juoksemaan. Mulla ainakin heti kun oppivat kävelemään niin opetin pitämään rattaista kiinni ja kävelemään siinä vierellä. Ja kun olimme metsässä sai siellä kävellä/liikkua/juosta ja tutkia niin paljon kuin halusi.
Opettakaa ne lapset liikkumaan pienestä lähtien, teette ison palveluksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rattaat mukaan vain. Ei pieni ihminen vielä jaksa paljon kävellä.
Jaksaa kun vaan itse jaksaa lähteä liikkeelle. Lapset on luotu liikkumaan ja juoksemaan. Mulla ainakin heti kun oppivat kävelemään niin opetin pitämään rattaista kiinni ja kävelemään siinä vierellä. Ja kun olimme metsässä sai siellä kävellä/liikkua/juosta ja tutkia niin paljon kuin halusi.
Opettakaa ne lapset liikkumaan pienestä lähtien, teette ison palveluksen.
Metsäretki on eri kuin ruokakauppaan ja takaisin. Jälkimmäinen tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 3v kävelis aina kun on mahdollista, joskus laitan rattaisiin jos on kiire johonkin, mut hirveä marina siitä tulee, koska hän on iso tyttö kuulemma:D.
Toinen tykkää kävellä, toinen ei. Nuorempikin tykkäsi kävellä ennen päiväkotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapset jo teinejä, mutta kaikki kolme olivat aivan erilaisia keskenään.
Esikoinen ei suostunut kävelemään koskaan. Missään. Ikinä.
Keskimmäinen vihasi rattaissa istumista. Itse asiassa huusi jo vaunuissakin, ei viihtynyt yhtään. Oppi 8-kuisena kävelemään ja käveli ja juoksi siitä asti. Asuttiin Helsingin keskustassa, kun lapset olivat pieniä ja tällä keskimmäisellä ei ollut mitään vaikeuksia kävellä/juosta Eirasta Töölöön ja takaisin 2-vuotiaana.
Kolmas oli normaali :D Välillä käveli, välillä pisti liinat kiinni.
Meillä oli kaksostenrattaat, kun lapsia oli kolme. Yleensä esikoinen ja nuorin istuivat rattaissa vierekkäin ja keskimmäinen juoksi vieressä.
Viisivuotias joka vihaa kävelyä ja retki jonnekin missä pitää kävellä vaikka kauemmas kaupoille tai Suomenlinnaan on kamala yhdistelmä ilman rattaita. Ei pyörää voi kaikkialle ottaa. Onhan ne rattaat vähän nolot mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkää se kävellä. Mutta meillä ei ole autoa joten pakko olla melkein aina rattaat mukana vaikka on jo neljä, koska usein joudutaan käymään kaupassa ja on ne ruokakassit jne tai odotellaan pitkään bussia. Ei vain onnistu ilman rattaita.
Riippuu vähän, kyllä se jollain lailla pitää tehdä lapselle mielekkääksi. Bongataan kevään merkkejä, kerätään jotain tms. Tai kävellään ostarille hoitamaan asioita ja sitten ostetaan reippausjätskit. Ja riippuu kyllä selvästi jaksamisestakin, esim päiväkotipäivän jälkeen lapsi on fyysisestikin väsynyt. Meidän kohta 4v saattaa kävellä parikin kilometriä mikä on minusta aivan riittävästi häneltä.
Tykkää, mutta se on hidasta, pitää jäädä ihmettelemään jokainen ötökkä, kerätä kiviä ja ties mitä.. välillä valittaa kun ei jaksa ja sitten taas juostaan. Sellainen vaatii aikuiselta hermoja. Helpompi mennä vaikka leikkipuistoon.
Vierailija kirjoitti:
Tykkää, mutta se on hidasta, pitää jäädä ihmettelemään jokainen ötökkä, kerätä kiviä ja ties mitä.. välillä valittaa kun ei jaksa ja sitten taas juostaan. Sellainen vaatii aikuiselta hermoja. Helpompi mennä vaikka leikkipuistoon.
Mihin sulla on kiire? Oletetaan, että et ole kiirehtimässä kauppaan vaan ihan vaan olette ulkoilemassa lapsen kanssa, niin miksi ongelma on se, että lapsen vauhti on välillä hidas, hän tutkii ötököitä ja keraa kiviä? Tuollaisiahan lapset ovat! Luontaisesti uteliaita ja tutkivia, haluavat pysähtyä ja ihmetellä kaikenlaista. Vihon viimeistä on siinä vierellä hermoileva paapattava vanhempi. Älkää tuhotko lapsen iloa ja innostusta! Luonnon pienet ihmeet tarjoavat lapselle monin kerroin enemmän virikkeitä kuin iänikuinen leikkipuisto. Aikuisellehan siellä on toki helpompaa: sen kun päästää tenavat riehumaan ja itse jättäytyy sivummalle vain vartiointitehtäviin.
Omat lapseni ovat jo teinejä, mutta kun olivat pieniä, niin itse pidin leikkipuistoja tylsinä ja vietimme paljon enemmän aikaa metsässä ym. ympäristössä. Lapset rakastivat tutkimista ja ihmettelyä. Motoriikkakin kehittyi paremmin kiveltä kivelle hyppiessä kuin leikkipuiston laitteissa. Näistä vastauksista paistaa vanhemman oma laiskuus ja mukavuudenhalu enemmän kuin lapsen näkökulma. Tottakai lapset imevät vaikutteita vanhemmiltaan. Jos aikuinen alati kiirehtää ja hoputtaa, tarjoaa rattaita omaa kärsimättömyyttään niin tokihan sen passiivisuuden lapsi omaksuu. Vähäiset liikunnan ja tutkimisen ilot saa sitten lähinnä leikkipuiston laitteissa, kun vanhempaa ei kiinnostaa ympäristön tutkiminen lapsen kanssa. Helpompihan siellä leikkipuistossa on kännykkän keskittyä tietty kuin metsässä tai muualla aitaamattomalla alueella, eikä metsässä ole penkkejäkään, mihin istahtaa somea tutkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkää, mutta se on hidasta, pitää jäädä ihmettelemään jokainen ötökkä, kerätä kiviä ja ties mitä.. välillä valittaa kun ei jaksa ja sitten taas juostaan. Sellainen vaatii aikuiselta hermoja. Helpompi mennä vaikka leikkipuistoon.
Mihin sulla on kiire? Oletetaan, että et ole kiirehtimässä kauppaan vaan ihan vaan olette ulkoilemassa lapsen kanssa, niin miksi ongelma on se, että lapsen vauhti on välillä hidas, hän tutkii ötököitä ja keraa kiviä? Tuollaisiahan lapset ovat! Luontaisesti uteliaita ja tutkivia, haluavat pysähtyä ja ihmetellä kaikenlaista. Vihon viimeistä on siinä vierellä hermoileva paapattava vanhempi. Älkää tuhotko lapsen iloa ja innostusta! Luonnon pienet ihmeet tarjoavat lapselle monin kerroin enemmän virikkeitä kuin iänikuinen leikkipuisto. Aikuisellehan siellä on toki helpompaa: sen kun päästää tenavat riehumaan ja itse jättäytyy sivummalle vain vartiointitehtäviin.
Omat lapseni ovat jo teinejä, mutta kun olivat pieniä, niin itse pidin leikkipuistoja tylsinä ja vietimme paljon enemmän aikaa metsässä ym. ympäristössä. Lapset rakastivat tutkimista ja ihmettelyä. Motoriikkakin kehittyi paremmin kiveltä kivelle hyppiessä kuin leikkipuiston laitteissa. Näistä vastauksista paistaa vanhemman oma laiskuus ja mukavuudenhalu enemmän kuin lapsen näkökulma. Tottakai lapset imevät vaikutteita vanhemmiltaan. Jos aikuinen alati kiirehtää ja hoputtaa, tarjoaa rattaita omaa kärsimättömyyttään niin tokihan sen passiivisuuden lapsi omaksuu. Vähäiset liikunnan ja tutkimisen ilot saa sitten lähinnä leikkipuiston laitteissa, kun vanhempaa ei kiinnostaa ympäristön tutkiminen lapsen kanssa. Helpompihan siellä leikkipuistossa on kännykkän keskittyä tietty kuin metsässä tai muualla aitaamattomalla alueella, eikä metsässä ole penkkejäkään, mihin istahtaa somea tutkimaan.
Sepä kiva että sä oot tykännyt kyykkiä jossain pusikoissa. Minusta ainakin on ihan riittävästi että arkena ulkoillaan siinä leikkipuistossa ja ehkä viikonloppuna käydään laavulla paistaa makkaraa tai poimimassa mustikoita yms.
Inhoaa kävelyretkiä.