Miksi mä en enää lasten syntymän jälkeen uskalla elää?

Pelkään koko ajan että lapsilleni sattuu sitä tai tätä jos olen hetkenkään poissa heidän luotaan. Erityisesti pelkään sitä että lapset matkustavat autossa, enkä minä ole läsnä. Ikäänkuin läsnäoloni estäisi onnettomuudet.

Perun jatkuvasti omia menojani, jottei tarvitsisi jättää lapsia kellekään hoitoon, vaikka hoitaja olisi superluotettava.

Olen lakannut elämästä ja ahdistus kasvaa sitä enemmän mitä enemmän suunniteltuja juttuja perun.

En uskalla lähteä lasten kanssa esim. hiihtolomalla Rukalle, koska pelkään että automatkalla sattuu jotakin tai lapseni loukkaantuu rinteessä ja sairaalaan on korvesta 300km matkaa.