Kaveri ei koskaan ehdota yhteistä tekemistä vaikka

Osa ihmisistä on passiivisempia kuin toiset yhteyden pidossa. Itse en tarvitse seuraa kovin usein, mutta suostun seuraksi aika usein jos joku pyytää. Tämä on nyt ilmeisesti sellainen suhde jossa sinä olet aktiivisempi osapuoli, mutta ei se välttämättä siitä huono ihmissuhdetta tee, jos et itse tee siitä sellaista tämän takia. 

Vierailija kirjoitti:

Osa ihmisistä on passiivisempia kuin toiset yhteyden pidossa. Itse en tarvitse seuraa kovin usein, mutta suostun seuraksi aika usein jos joku pyytää. Tämä on nyt ilmeisesti sellainen suhde jossa sinä olet aktiivisempi osapuoli, mutta ei se välttämättä siitä huono ihmissuhdetta tee, jos et itse tee siitä sellaista tämän takia. 

En minäkään ole yhteisiä menoja tai kyläilyjä ehdotellut. Mutta hämmästyttää välillä kun hän kertoilee tekemisistään. Tietysti hän saa tehdä mitä haluaa mutta luulisi että joskus ehdottaisi tai olisi aktiivisempi jos oikeasti on totta mitä hän on ystävyydestämme sanonut. ap

Ehkä hänellä ei ole muiden kanssa niin vahva henkinen yhteys. Tapaamisten määrällä ja tiheydellä ei välttämättä ole mitään merkitystä, kuka on läheisin ystävä. Mutta jos sinä haluaisit nähdä useammin, kannattaa kertoa asiasta hänelle tai vaikka suoraan ehdottaa jotain yhteistä tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänellä ei ole muiden kanssa niin vahva henkinen yhteys. Tapaamisten määrällä ja tiheydellä ei välttämättä ole mitään merkitystä, kuka on läheisin ystävä. Mutta jos sinä haluaisit nähdä useammin, kannattaa kertoa asiasta hänelle tai vaikka suoraan ehdottaa jotain yhteistä tekemistä.

Tuo ensimmäinen lause on sellainen jonka hän on minulle suunnilleen sanonut. Kyllä voisin itsekin tietysti ehdottaa. Mutta kun olen jo se joka useammin yhteyttä ottaa muutenkin. On tunne ettei häntä niin kiinnosta. Pointti on se, kuinka ristiriitaista tuo on. Hänellä ei ole koskaan ollut tällaista ystävää? Ja niille vähemmän tärkeille on kuitenkin aikaa? 🤔 ap

up

Jospa ne muutkin ovat aktiivisempia osapuolia ja ehdottavat kaverillesi kaikenlaista? Ja hän sitten suostuu. 

Vierailija kirjoitti:

Jospa ne muutkin ovat aktiivisempia osapuolia ja ehdottavat kaverillesi kaikenlaista? Ja hän sitten suostuu. 

Varmaan suurimmaksi osaksi ovatkin. Mutta en usko että joka kerta aina joku on itse kutsunut itsensä kylään. Tai luulisi jis joku ihminen on oikeasti tärkeä ja läheinen, että haluaisi joskus jotain tehdä yhdessä, että ehdottaisi itse. ap

Ja kaiken huipuksi vielä kertoo että hän on usein yksinäinen 🤔 ap

Vastavuoroisuus on kaikissa ihmissuhteissa tärkeää. Kannattaa ottaa asia ystävän kanssa puheeksi sekä miettiä, onko tällainen yksipuolinen ihmissuhde sinulle riittävä. Joskus ihmiset roikottavat toisia ilman tarkoitustakaan vastavuiroisuuteen vain koska se roikotettava voi olla joskus hyödyllinen.

Vierailija kirjoitti:

Vastavuoroisuus on kaikissa ihmissuhteissa tärkeää. Kannattaa ottaa asia ystävän kanssa puheeksi sekä miettiä, onko tällainen yksipuolinen ihmissuhde sinulle riittävä. Joskus ihmiset roikottavat toisia ilman tarkoitustakaan vastavuiroisuuteen vain koska se roikotettava voi olla joskus hyödyllinen.

Tällaisia asioita on väkisinkin tullut jo itselleni mieleen. ap

.

.

Mullakin oli nuorena tuollainen jolle olin maailman paras ystävä. Muiden kanssa vietti kivat päivät, ja juhlat, minä olin sitä varten että lainattiin näihin ilonpitoihin rahaa, ja että kuuntelin sitten huolet itkut ja murheet. Emme ole enää kavereita. Minulle tuo nimittäin ei ole ystävyyttä vaan hyväksikäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänellä ei ole muiden kanssa niin vahva henkinen yhteys. Tapaamisten määrällä ja tiheydellä ei välttämättä ole mitään merkitystä, kuka on läheisin ystävä. Mutta jos sinä haluaisit nähdä useammin, kannattaa kertoa asiasta hänelle tai vaikka suoraan ehdottaa jotain yhteistä tekemistä.

Tuo ensimmäinen lause on sellainen jonka hän on minulle suunnilleen sanonut. Kyllä voisin itsekin tietysti ehdottaa. Mutta kun olen jo se joka useammin yhteyttä ottaa muutenkin. On tunne ettei häntä niin kiinnosta. Pointti on se, kuinka ristiriitaista tuo on. Hänellä ei ole koskaan ollut tällaista ystävää? Ja niille vähemmän tärkeille on kuitenkin aikaa? 🤔 ap

Tuttua.

Entinen ystäväni ei millään löytänyt ikinä aikaa sille että me tekisimme jotain yhdessä, mutta aina löytyi aikaa kaikille muille. Jos ehdotin jotain tekemistä yhdessä, niin aina sanoi että voi se olisi mukavaa, meidän täytyy katsoa joku sopiva aika tuolla! Sitten kun ehdotin sopivia aikoja, ei ne koskaan sopineet hänelle. Hän itse ehdotti että mentäisiin viettämään tyttöjen iltaa heidän mökilleen, johon vastasin että ihana idea, minulle sopii mikä vain viikonloppu, että miten hänelle sopii. Noh ensin oli sitä, sitten oli tätä, ja lopulta seurasin vain somesta miten hän oli usean muun "ei niin hyvän ystävän" kanssa viettänyt kivoja iltoja mökillänsä. Minua ei todellakaan pyytänyt koskaan mukaan, eikä ehdottanut ajankohtaa. Sama kaikessa, joka kerta. Kerran hän kävi meillä saunassa, kun asiasta oli puhuttu monta vuotta. 

En enää jaksanut tuota "parasta ystävyyttä", emmekä ole enää tekemisissä. Otin viimeiset noin 5 kertaa yhteyttä, ja sen jälkeen en enää viitsinyt häntä vaivata. Hänestä ei ole kuulunut vuoteen.

uupp

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänellä ei ole muiden kanssa niin vahva henkinen yhteys. Tapaamisten määrällä ja tiheydellä ei välttämättä ole mitään merkitystä, kuka on läheisin ystävä. Mutta jos sinä haluaisit nähdä useammin, kannattaa kertoa asiasta hänelle tai vaikka suoraan ehdottaa jotain yhteistä tekemistä.

Tuo ensimmäinen lause on sellainen jonka hän on minulle suunnilleen sanonut. Kyllä voisin itsekin tietysti ehdottaa. Mutta kun olen jo se joka useammin yhteyttä ottaa muutenkin. On tunne ettei häntä niin kiinnosta. Pointti on se, kuinka ristiriitaista tuo on. Hänellä ei ole koskaan ollut tällaista ystävää? Ja niille vähemmän tärkeille on kuitenkin aikaa? 🤔 ap

Tuttua.

Entinen ystäväni ei millään löytänyt ikinä aikaa sille että me tekisimme jotain yhdessä, mutta aina löytyi aikaa kaikille muille. Jos ehdotin jotain tekemistä yhdessä, niin aina sanoi että voi se olisi mukavaa, meidän täytyy katsoa joku sopiva aika tuolla! Sitten kun ehdotin sopivia aikoja, ei ne koskaan sopineet hänelle. Hän itse ehdotti että mentäisiin viettämään tyttöjen iltaa heidän mökilleen, johon vastasin että ihana idea, minulle sopii mikä vain viikonloppu, että miten hänelle sopii. Noh ensin oli sitä, sitten oli tätä, ja lopulta seurasin vain somesta miten hän oli usean muun "ei niin hyvän ystävän" kanssa viettänyt kivoja iltoja mökillänsä. Minua ei todellakaan pyytänyt koskaan mukaan, eikä ehdottanut ajankohtaa. Sama kaikessa, joka kerta. Kerran hän kävi meillä saunassa, kun asiasta oli puhuttu monta vuotta. 

En enää jaksanut tuota "parasta ystävyyttä", emmekä ole enää tekemisissä. Otin viimeiset noin 5 kertaa yhteyttä, ja sen jälkeen en enää viitsinyt häntä vaivata. Hänestä ei ole kuulunut vuoteen.

Pitänee testata itsekin kuuluuko hänestä enää yhtään mitään jos en itse ota yhteyttä. Vähän pettynyt olo kyllä kun puhutaan toista ja tehdään toista. Ehkä hänellä vaan on niin yksinäistä että haluaa jotenkin roikottaa mukanaan ihmisiä joista ei liiemmin edes pidä. Mutta että muka läheisim ja paras ystävä? 🤔 Ei kai tuollaisia ole silti pakko sanoa. ap

Yksinäisyys ei liity useinkaan määrään vaan on olemassa nk emotionaalista yksinäisyyttä. Kuulostaa siltä, että kaikesta huolimatta sinä olet ehkä se ainoa, joka vastaa emotionaaliseen yksinäisyyteen.

Vaikuttaa tekopyhäiseltä. Hän ilmeisesti vain sanoo sinua todella tärkeäksi ihmiseksi, niin että sinulle tulisi hyvä mieli?

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys ei liity useinkaan määrään vaan on olemassa nk emotionaalista yksinäisyyttä. Kuulostaa siltä, että kaikesta huolimatta sinä olet ehkä se ainoa, joka vastaa emotionaaliseen yksinäisyyteen.

Tämä voi olla totta. Olemme niin hyvin hyvin erilaiset ihmiset etten ihan kaikessa ymmärrä aina häntä. ap