Lue keskustelun säännöt.
Miten onni otetaan vastaan?
14.04.2022 |
Olen ollut niin pitkään huonossa jamassa, etten varmaan enää osaa ottaa vastaan iloa ja onnea. Pohdiskelin, jos nyt tapahtuisi joku ihme ja saisin kokea jotain todella mukavaa ja onnellista, osaisinko edes käsitellä sitä? Miten se ilo ja onni vastaanotetaan niin, että todella voin nauttia niistä ilman, että pilaan kaiken ?
Miten onnentunteesta nautitaan?
Varmaan vähän outo kysymys , johon on vaikea vastata, mutta kokeilen onneani.
Kommentit (3)
Et varmaan pidä tästä vastauksesta, mutta onnelliset ihmiset ovat kiitollisia siitä mitä heillä on ja iloitsevat pienistä, arkisista asioista. Esimerkiksi kivuttomasta päivästä tai hyvin nukutusta yöstä, kauniista rairuohosta jne. Onnellisuus siis koostuu omasta elämänasenteesta, sen huomaamisesta, että lasi on puoliksi täysi eikä puoliksi tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et varmaan pidä tästä vastauksesta, mutta onnelliset ihmiset ovat kiitollisia siitä mitä heillä on ja iloitsevat pienistä, arkisista asioista. Esimerkiksi kivuttomasta päivästä tai hyvin nukutusta yöstä, kauniista rairuohosta jne. Onnellisuus siis koostuu omasta elämänasenteesta, sen huomaamisesta, että lasi on puoliksi täysi eikä puoliksi tyhjä.
Tavallaan minäkin iloitsen pienistä asioista, ihan siksi koska muutakaan ei ole. Esimerkiksi olen viimeiset puoli vuotta saanut voimaa siitä, että näin ihanan unen. Vaikka se oli vain unta, olen kiitollinen tuosta hyvänolontunteesta, jonka siitä sain. Vaikea tällä hetkellä kuvitella, että se tapahtuisi oikeasti.
Elämäni on sillä tapaa umpisolmussa, että ilon lähteet ovat melko pieniä. Suuria en ole kokenut vuosiin. Olen huomannut, että kiitollisuus todella auttaa tuomaan hyvää mieltä. Siksi mietinkin jos elämässä tapahtuisi jotain todella mullistavaa ja unelmani toteutuisi, vaikka tuo uni jonka näin, niin osaisinko käsitellä sen? Kun olen alkanut pitämään sellaista niin epätodellisena ja kuulumattomana omaan elämääni. Välillä saa sen mielikuvan muista ihmisistä, että joillakin on aina noita suuria elämän iloja läsnä, ihan joka päivä.
Asenne varmasti vaikuttaa, mutta on myös asenteeseen vaikuttavia asioita kuten itsetunto, todellisuuskäsitys tai minäkuva.
Päässäni pyörii kuvitelma sellaisesta hetkestä, jossa tapahtuu jotain ihanaa, olen iloinen, mutta sen jälkeen alkaa vyörymään epäusko ja epäluulo, joka vie tuon onnen minulta. Miten estää se ? Onnellisuus tuntuu tietyllä tapaa myös pelottavalta juuri siksi kun se on niin epätodellinen tunne. "Enhän minä voi olla onnellinen ja jos olen niin olen varmaan jossain psykoosissa ja kuvitellut kaiken"
En osaa antaa valmista vastausta. Mun on täytynyt käsitellä tätä asiaa paljon, avata niitä syitä, miksi pilaan elämässäni kaiken hyvän ja valitsen pahan. Pitkä ja hankala prosessi.